Luokanopettajaopiskelijoiden lajintuntemustaidot sekä asenteet ja valmiudet opettaa lajintuntemusta

Abstract

Varsinaisena luonnontieteenä biologian ymmärtämisen keskiössä on lajien tuntemus, sillä se avaa ovia lukuisille biologian keskeisille osa-alueille, kuten ekologiaan ja evoluutiobiologiaan. Lajien tuntemus auttaa ymmärtämään biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden eri puolia, lajien evolutiivista historiaa ja kehitystä, ja ennen kaikkea kestävän kehityksen periaatteita ja tavoitteita säilyttää luonto ennallaan tuleville sukupolville. Lajintuntemuksessa on kyse paitsi yleissivistyksestä, myös yhteydestä luontoon ja luonnon monimuotoisuuden arvostuksesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajaopiskelijoiden lajintuntemustaitoja sekä heidän asenteitaan ja valmiuksiaan opettaa lajintuntemusta alakoulussa. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään opiskelijoiden kokemuksia Opettajankoulutuslaitoksessa saamastaan lajintuntemuksen opetuksesta. Tutkimusmenetelminä olivat lajintuntemustesti sekä kirjallinen kysely, jonka avulla mitattiin 36 luokanopettajaopiskelijan motivaatiota lajintuntemuksen opettamiseksi, opiskelijoiden asenteita lajintuntemuksen opettamista kohtaan sekä opiskelijoiden valmiuksia opettaa kasvien, selkärangattomien, selkärankaisten ja sienten lajintuntemusta. Tutkimuksessa selvisi, että luokanopettajaopiskelijoiden lajintuntemustaidot ovat kohtalaiset. Opiskelijat ymmärtävät lajintuntemuksen opettamisen kuuluvan alakouluun, opiskelijat pitävät lajien tuntemuksen opettamista tärkeänä, mutta opiskelijoiden motivaatio opettaa lajintuntemusta on melko alhainen. Opiskelijat arvioivat valmiutensa opettaa lajintuntemusta alakoulussa kohtalaisiksi. Selkärankaisten lajintuntemuksen opetuksessa opiskelijat arvioivat olevan vahvimmillaan, kun taas selkärangattomien lajintuntemuksen opetusvalmiudet arvioitiin heikoimmiksi. Sienten ja kasvien lajintuntemuksen opettamisvalmiudet opiskelijat arvioivat kohtalaisiksi. Opiskelijoiden valmiusarvioiden ja lajintuntemustestissä saatujen pistesummien välillä ei ollut korrelaatiota. Yliopistossa saamansa lajintuntemukseen liittyvän opetuksen opiskelijat arvioivat oman tulevan opettajuutensa kannalta melko hyödyttömäksi. Opetuksen puute sai opiskelijoilta paljon kritiikkiä ja opetuksen puute oli jopa laskenut joidenkin opiskelijoiden motivaatiota opettaa lajintuntemusta. Tutkimuksen tulosten perusteella Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen lajintuntemusopetus on heikolla tasolla, lajintuntemuksen opettelu on täysin opiskelijoiden omalla vastuulla, eivätkä opiskelijat saa opintojensa aikana kerättyä riittävää lajituntemusta tulevaa opettajuuttaan varten. Nyt jos koskaan on Opettajankoulutuslaitoksella syytä alkaa kouluttaa luokanopettajaopiskelijoista päteviä osaajia lajintuntemuksen saralla ja taata heille ansaitsemansa laadukas opetus Suomen lajiston tuntemuksesta.

To understand biology, the actual natural science, the focus is on species knowledge, since it helps to understand many essential branches in biology, such as ecology and evolutionary biology. Species knowledge allows to understand biodiversity and the many shades of it, the species’ evolutionary history and development and, perhaps most important of all, sustainable development, its principles and ambitions to preserve nature as it is for future generations to come. Species identification is not only about general knowledge, but also about the connection to nature and the valuation of nature’s diversity. The aim of this study was to investigate 36 teacher students’ species identification skills and also their attitudes and readiness to teach species identification at primary school. The students at the Department of Teacher Education were studied at the University of Jyväskylä. Another objective was also to investigate teacher students’ experiences about the species identification teaching at their department. The methods used in this study were species identification test and a survey that was used to measure both teacher students’ motivation and attitudes towards teaching species identification. Survey also measured students’ readiness to teach species identification of plants, vertebrates, invertebrates and mushrooms. Study revealed that students do understand that teaching species identification does belong at primary school, students do think species identification is important and their motivation to teach species identification is rather high. Students estimated their readiness to teach species identification in primary school moderate, as the readiness to teach vertebrate species identification was estimated the strongest and invertebrate species identification the weakest. Readiness to teach plant and mushroom species identification was estimated moderate. However, teacher students’ species identification skills revealed to be quite poor. There were no correlation between the species identification test results and teacher students’ perceptions of their own skills to teach species identification. The species identification teaching for teacher students was indicated quite useless, as the total lack of teaching gathered a lot of criticism and it even lowered some students’ motivation towards the subject. Results state that the species identification teaching at the Department of Teacher Education is at a very low level since students are expected to study the subject on their own. Considering students’ future profession, unqualified teaching in species knowledge at university won’t bear valid primary school teachers with proficient species identification skills. Now truly is the time for the Department of Teacher Education to start educating teacher students into qualified experts in species knowledge and to guarantee students with the high quality education about the species characteristic in Finland, as the students do deserve it all.