Kahdeksan viikon maksimivoimaharjoittelujakson vaikutus frisbeegolfin rystyheiton lähtönopeuteen
Päivämäärä
2016Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Kairala, J. & Jormakka, J. 2016. Kahdeksan viikon maksimivoimaharjoittelujakson vaikutus frisbeegolfin rystyheiton lähtönopeuteen. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, s. 41., 4 liitettä.
Frisbeegolfin rystyheitto on yleinen heittotyyli, jota käytetään varsinkin pitkän matkan heitoissa. Pelaajalle on suuri etu siitä, mitä kauemmaksi frisbeekiekon saa heitettyä ja siksi fyysiset ominaisuudet nousevat yhä suurempaan rooliin. Lajin oheisharjoittelusta ei ole aikaisemmin tehty yhtään tutkimusta. Teoriassa korkeammat maksimivoimatasot mahdollistavat frisbeekiekon heittämisen pidemmälle. Maksimivoimaa pidetään pohjana nopeusvoiman kehittämiselle (Morrison & Chaconas 2014; Stone ym. 2003). Maksimivoimatasojen lisääntyessä kyetään voimaa tuottamaan nopeammin (Aagaard, Simonsen, Trolle Bangsbo & Klausen 1994; Haff ym. 1997; Morrison & Chaconas 2014). Varsinkin heikompien voimatasojen omaavilla yksilöillä pelkkä voimatasojen lisääminen voi vaikuttaa nopeusvoiman kasvuun (Baker 2001; Cormie, McGuigan & Newton 2010b).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdeksan viikon maksimivoimaharjoittelujakson vaikutusta frisbeegolfin rystyheiton lähtönopeuteen. Tutkimukseen osallistui 10 frisbeegolfia aktiivistesti harrastavaa miestä, jotka olivat iältään 24-37-vuotiaita. Mittaukset aloitettiin alkutesteillä, joissa mitattiin koehenkilöiden voimatasot sekä rystyheiton lähtönopeus. Tätä seurasi kahdeksan viikon voimaharjoittelujakso, jonka vaikutuksia selvitettiin lopputesteissä. Voimatasomittauksissa testattiin koehenkilöiden ykköstoistomaksimit takakyykyssä sekä penkkipunnerruksessa. Frisbeegolfin rystyheiton lähtönopeutta mitattiin nopeustutkan avulla. Alku- ja lopputesteissä koehenkilöt heittivät 12 heittoa, joista kuuden parhaan heiton keskiarvoja verrattiin keskenään.
Maksimivoimatasot kehittyivät jokaisella koehenkilöllä harjoittelujakson seurauksena. Keskimääräistä kehitystä takakyykyssä oli tullut 27% ja penkkipunnerruksessa 19%. Rystyheiton lähtönopeus laski keskimäärin 0.8km/h eli noin 0.87%. Vaikka tulosten mukaan lähtönopeus laski, on maksimivoimatasojen kehityksen vaikutus rystyheiton lähtönopeuteen marginaalista.
...
Kairala, J. & Jormakka, J. 2016. Effects of eight weeks of maximal strength training on the release speed of the backhand throw in disc golf. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Sports Pedagogy 41 pp., 4 appendices.
The backhand throw is a common throwing style, which is used especially for long distances. It gives the player a great advantage to throw the disc further, therefore the physical properties are playing a bigger role in disc golf. No studies on the matter of “supplementary” (oheisharjoittelu?) training in disc golf have yet been performed. Maximal strength is consid-ered the basis of the development of speed (Morrison & Chaconas 2014. Stone et al 2003). As the strength levels grow, the person is more capable of producing force faster (Aagaard, Si-monsen, Trolle & Bangsbo Klausen 1994. Haff et al, 1997; Morrison & Chaconas 2014). Es-pecially on persons with weaker strength levels, just increasing the maximal strength output can affect the levels of speed strength. (Baker, 2001; Cormie, McGuigan & Newton 2010b).
The purpose of this study was to determine the effects of eight weeks of maximal strength training on the release speed of the backhand throw in disc golf. The study involved 10 active male disc golf players ranging from 24-37 years of age. The subjects’ maximal strength levels and backhand throw’s release speeds were measured before and after the 8-week strength training period. The maximal strength levels were measured in back squat and bench press. The backhand throw’s release speeds were measured using a radar speed gun. The subjects threw the disc 12 times to the radar gun before and after the strength training period, and the means of the six fastest throws were compared.
The maximal strength levels increased for each subject as a result of the training period. The subjects’ average increase in back squat was 27%, and 19% in bench press. The backhand throw’s release speeds decreased by an average of 0.8km/h, or about 0.87%. The results indi-cate that the increase in maximal strength levels decreases the release speeds of the backhand throw, however the correlation seems to be marginal.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kahdeksan viikon voimaharjoittelun vaikutus loppukirikykyyn kestävyysurheilijoilla
Varjus, Riikka (2020)Johdanto. Nykyään useissa kestävyyslajeissa, kuten maastohiihdossa ja juoksussa, sijoitukset ratkaistaan vasta loppukirissä. Kestävyyslajien luonne on muuttunut viimeisten vuosien aikana, joten voima, nopeus ja anaerobisten ... -
Akuutit neuromuskulaariset ja hormonaaliset vasteet sekä palautuminen nopeusperustaisesta voimaharjoituksesta naisilla ennen ja jälkeen kahdeksan viikon harjoittelujakson
Virtanen, Roosa (2019)Johdanto. Yksittäinen voimaharjoitus aiheuttaa hermolihasjärjestelmän kuormittumista hermostollisten ja hormonaalisten vasteiden myötä. Nopeusperusteisessa voimaharjoittelussa (VBRT) harjoituksen aiheuttamaa hermolihasjärjestelmän ... -
24 viikon kestävyysharjoittelun ja yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus juoksun taloudellisuuteen ja hermolihasjärjestelmän toimintaan kestävyysharjoitelleilla miehillä
Pelttari, Pasi (2014)Sekä kestävyys- että voimaharjoittelu ovat tärkeitä tekijöitä niin suorituskyvyn kuin terveydenkin kannalta. Näiden kahden yhdistäminen samaan harjoitukseen voi auttaa niin huippu-urheilijoita kuin kuntoilijoitakin säästämään ... -
21 viikon voima-, kestävyys- ja näiden yhdistelmäharjoittelun vaikutus kestävyysominaisuuksiin uupumukseen asti suoritettavassa kävelytestissä keski-ikäisillä miehillä
Korhonen, Janne (2006)Korhonen, Janne 2006. 21 viikon voima-, kestävyys- ja näiden yhdistelmäharjoittelun vaikutus kestävyysominaisuuksiin uupumukseen asti suoritettavassa kävelytestissä kes-ki-ikäisillä miehillä. Liikuntabiologian laitos, ... -
Voimaharjoittelua avustavan mobiilisovelluksen käytettävyyden vaikutus 16 viikon hypertrofisen voimaharjoittelun tuloksiin
Hantunen, Timo (2017)Johdanto. Käytettävyyden vaikutusta on tutkittu paljon ja käytettävyydellä on todistettu olevan vaikutusta mm. käyttäjän oppimistuloksiin ja tasapainon kehittymiseen. Hypertrofisen voimaharjoittelun on todettu monessa eri ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.