Muutokset naissalibandypelaajien voima- ja nopeusominaisuuksissa kilpailukauden aikana

Abstract

Salibandya on tutkittu kohtalaisen vähän huolimatta sen suosion suuresta kasvusta viime vuosina. Varsinkaan naispelaajien suorituskyvystä ei ole tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kilpailukauden aikaisia muutoksia naispelaajien voima- ja nopeusominaisuuksissa. Suorituskyvyn ylläpitäminen ja jopa parantaminen kilpailukauden aikana on tärkeää, sillä kauden tärkeimmät ottelut pelataan kilpailukauden lopussa runkosarjan jälkeen.

Tutkimus toteutettiin kaudella 2014–15 ja koehenkilöinä toimi naisten salibandyliigajoukkueen kenttäpelaajia (n = 11–13). Pelaajien suorituskykyä mitattiin ennen runkosarjan alkua (pre), noin runkosarjan puolessa välissä (middle) sekä runkosarjan loppupuolella (post). Maksimivoimaa mitattiin isometrisesti jalkaprässillä, penkkipunnerruksella sekä vartalon ojennuksella ja koukistuksella, ja alaraajojen nopeusvoimaa staattisella ja esikevennyshypyllä sekä 5-loikkatestillä. Nopeusominaisuuksia mitattiin 20 metrin kiihdytystestillä 5 metrin väliajalla ja ketteryyttä T-drill -ketteryystestillä.

Isometrisen jalkaprässin tulos parani ja isometrisen penkkipunnerruksen tulos huononi tilastollisesti merkitsevästi pre- ja post -mittausten välillä. Muiden testien tuloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta mittauskertojen välillä.

Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että lajiharjoitusten, otteluiden ja monipuolisen fysiikkaharjoittelun avulla naissalibandypelaajien voima- ja nopeusominaisuuksia on mahdollista ylläpitää kilpailukauden aikana. Asianmukaisella harjoittelulla on myös mahdollista parantaa sekä vastaavasti harjoittelemattomuudella huonontaa voimatasoja kilpailukauden aikana.