Luottamus ja itsestäkertominen psykoterapeutin ja potilaan välisessä vuorovaikutussuhteessa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata luottamuksen ja itsestäkertomisen merkitystä ja ilmenemistä psykoterapeutin ja potilaan välisessä vuorovaikutussuhteessa. Tavoitteena oli tarkastella potilaiden sekä psykoterapeuttien kokemuksia luottamuksesta ja itsestäkertomisesta sekä näiden ilmiöiden suhteesta toisiinsa. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimukseen haastateltiin viittä psykoterapiassa käyvää henkilöä ja kuutta psykoterapeuttia, jotka edustavat erilaisia psykoterapiasuuntauksia. Haastatellut potilaat erosivat toisistaan psykoterapian keston suhteen, mutta he kaikki olivat aineistonkeruun aikana edelleen psykoterapiasuhteessa. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysinä teemoittelun avulla.

Tutkimuksen tuloksien mukaan psykoterapiavuorovaikutus koetaan perustuvan potilaan itsestäkertomiseen, kun taas psykoterapeutti kertoo itsestään äärimmäisen vähän. Potilaan itsestäkertomista merkityksellistettiin liittyen terapiahoitoon sellaisenaan sekä uuden todellisuuden ja tiedon luomiseen vuorovaikutuksessa psykoterapeutin kanssa. Kokemukset potilaan itsestäkertomisesta olivat moninaisia ja vaihtelevia, mutta psykoterapeutin suhtautumisella koettiin olevan potilaan itsestä- kertomiseen olennainen merkitys. Psykoterapeutit välttävät liiallista itsestäkertomista, jotta eivät kuormita potilaita tai vie tilaa heidän kokemuksiltaan. Psykoterapeuttien itsestäkertomista tapahtuu kuitenkin epäsuorasti. Tulokset osoittavat, että potilaan luottamus kohdistuu psykoterapiassa sekä psykoterapiainstituutioon että psykoterapeuttiin henkilönä ja nämä luottamuksen muodot myös sekoittuvat keskenään. Luottamus ja itsestäkertominen koetaan liittyvän toisiinsa siten, että potilaan itsestä- kertominen vaatii luottamusta psykoterapeuttiin ja erityisesti tämän hyväksyvään suhtautumiseen. Luottamuksen ongelmat voivat ilmetä eri tavoin potilaan käyttäytymisessä ja itsestäkertomisessa.

Tämän tutkielman tulokset toivat potilaiden ja psykoterapeuttien kokemuksiin perustuvaa uutta tietoa psykoterapian vuorovaikutuksesta puheviestinnän näkö- kulmasta. Tuloksia on mahdollista hyödyntää tutkittaessa erilaisia professionaalisia vuorovaikutussuhteita ja erityisesti ihmissuhdeammatteja.