| dc.contributor.advisor | Alho Sirkka | |
| dc.contributor.advisor | Ilmonen Kari | |
| dc.contributor.author | Juhkov, Kaisa | |
| dc.contributor.author | Piikki Kaisa | |
| dc.date.accessioned | 2016-02-10T05:50:09Z | |
| dc.date.available | 2016-02-10T05:50:09Z | |
| dc.date.issued | 2016 | |
| dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1704717 | |
| dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/48713 | |
| dc.description.abstract | Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, miten sijaisvanhemmuus vaikuttaa vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja perheen biologisiin lapsiin sijaisvanhempien kertomana. Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, vastaako sijaisvanhempien saama PRIDE-valmennus niihin haasteisiin, joita sijaisvanhemmat arjessa kokevat. Vuonna 2012 uudistetun lastensuojelulain mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoitona. Tutkimuksemme teoreettisena viitekehyksenä on perhe käsitteenä sekä perheteoriat, universaali ja kriittinen perheteoria sekä konfigurationaalinen perhekäsitys. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus ja aineisto on analysoitu sisällön analyysimenetelmällä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu yhdessä alueellisessa perhehoitoyksikössä toimiville pitkäaikaisille sijaisvanhemmille, 118 äidille sekä isälle lähetetyn kyselylomakkeen vastauksista ja neljän sijaisvanhempipariskunnan avoimista haastatteluista. Aiemmissa kotimaisissa tutkimuksissa ei ole käsitelty sijaisvanhemmuutta perheteorioista käsin.
Tutkimuksemme mukaan biologisten lasten reaktiot sijaissisarukseen olivat riippuvaisia lapsen iästä. Pienet, alle kouluikäiset lapset, eivät juuri reagoineet muuttuneeseen perhetilanteeseen. Kouluikäisissä lapsissa muutokset olivat selkeämmin havaittavissa, muutokset näkyivät esimerkiksi koulun käynnissä, jos vanhemmilla ei jäänyt riittävästi aikaa huomioida perheen omia lapsia. Tutkimuksemme mukaan perheen lapset pääsääntöisesti hyväksyivät ja ottivat uuden lapsen perheenjäseneksi ja tasa-arvoiseksi sisarukseksi. Sijaissisaruussuhteen muodostumista tukivat lasten yhteiset harrastukset ja vanhempien tasa-arvoiset kasvatuskäytännöt.
Tutkimuksemme mukaan sijaisvanhemmuuden vaikutukset parisuhteeseen näkyivät arjessa, aikaa parisuhteelle jäi vähemmän, koska lasten huolenpito täytti arjen. Toisaalta vanhemmat eivät kokeneet muutosten olevan sen kummempia, kuin mitä ne voivat olla pikkulapsiperheessä. Sijaisvanhemmuuden koettiin myös lujittaneen parisuhdetta, koska vanhemmat oli-vat joutuneet keskustelemaan ja yhdessä ratkaisemaan vaikeitakin asioita, joita ei välttämättä tule esille niin sanotussa ”tavallisessa” perheessä. Sijaisvanhemmat kokivat PRIDE-valmennuksen välttämättömänä lähtökohtana sijaisvanhemmuuteen ja sitä tulisi kehittää ottamalla enemmän esille lapsen traumatisoitumista. Sijaisvanhemmat toivoivat myös, että biologisilla lapsilla olisi mahdollisuus osallistua valmennukseen.
Tutkimuksemme mukaan sijaisvanhemmuus ei asetu yhteen tiettyyn perheteoriaan, vaan siinä toteutuu kaikki kolme valitsemaamme perheteoreettista lähtökohtaa. Viranomaiset kohtaavat sijaisperheen universaalin perheteorian mukaisesti, sijaisvanhempien kertomana perheet näyttäytyvät sekä kriittisen että konfigurationaalisen perhekäsityksen mukaisesti. Sijaisperhe on muuttuva yksikkö. Sijaisperheissä suhteet perustuvat moninaisiin sosiaalisiin suhteisiin, merkityksellistä on yhdessä eletty arki ja jaetut kokemukset. | fi |
| dc.description.abstract | The aim of our thesis was to find out how fostering, affects parenting, relationships and families biological children narrated by foster parents. We are also interested in whether the PRIDE training that foster parents perceive corresponds to the challenges that the foster parents are experiencing in everyday life? In 2012, the Child Welfare law reform and according to that the child's foster care is organized primarily in family placement. Our thesis theoretical framework is the concept of family and family theories, universal, critical theory and configurational family perception. Our thesis is a qualitative study and the data was analyzed using content analysis method.
According to our thesis the biological children`s reactions to foster sibling were dependent on the age of the child. Small children under school age, shows only minor reaction to the changed family situation. School-aged children the changes have been seen more clearly. The changes could be seen, for example, at school and if the parents did not spend enough with their biological children. According to our research the children mainly accepted and welcomed the new member of the family as an equal sister. The creation of siblings relationship where supported by common hobbies for children and parents equal educational practices.
According to our thesis the effects of foster parenting relationships came up more strongly in the questionnaires then in interviews. According to the interview data, the parents did not experience any more changes in their relationship then in a normal small child family’s experience. The time for the relationship is less because the child care fills up the everyday life. Foster parenting was also seen as strengthening the relationship, because the parents have had to discuss and work together to solve even the most difficult things that might not come across the so-called "normal" family. The foster parents felt PRIDE training as a necessary starting point in foster parenting, but it should be developed in such a way that the foster child traumas would come more to the forefront and the biological children would have the opportunity to participate in training.
According to our research foster parent does not stand for one specific family theory but it has the aspects of all three family-theoretical approach that we choose. According to our thesis the authorities confront the foster families according to the universal theory but foster families themselves describe the family structure critical and configurational. The foster family is a variable unit. In foster families relationships are based on diverse social relations, meaningful is together lived everyday life and share the experiences together. | en |
| dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (112 sivua) | |
| dc.format.mimetype | application/pdf | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
| dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
| dc.subject.other | Avainsanat: lastensuojelu | |
| dc.subject.other | pitkäaikainen perhehoito | |
| dc.subject.other | sijaisvanhemmuus | |
| dc.subject.other | sijaisperhe ja per-heteoriat. | |
| dc.title | "Tilaa talossa ja sydämessä" : tutkimus sijaisvanhemmuuden vaikutuksista vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja biologisiin lapsiin | |
| dc.title.alternative | Tutkimus sijaisvanhemmuuden vaikutuksista vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja biologisiin lapsiin | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201602101523 | |
| dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
| dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
| dc.contributor.tiedekunta | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
| dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Social Sciences | en |
| dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
| dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
| dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
| dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
| dc.contributor.oppiaine | Sosiaalityö | fi |
| dc.contributor.oppiaine | Social Work | en |
| dc.date.updated | 2016-02-10T05:50:10Z | |
| dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
| dc.type.publication | masterThesis | |
| dc.contributor.oppiainekoodi | 210 | |
| dc.subject.yso | lastensuojelu | |
| dc.subject.yso | perhehoito | |
| dc.subject.yso | sijaisvanhemmat | |
| dc.subject.yso | sijaisperheet | |
| dc.subject.yso | perhe | |
| dc.format.content | fulltext | |
| dc.rights.accessrights | Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat. | fi |
| dc.rights.accessrights | This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities. | en |
| dc.type.okm | G2 | |
