Synonyymien ehkä ja mahdollisesti kollokaatit ja semanttiset preferenssit

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan lähimerkityksisten modaalisanojen EHKÄ ja MAHDOLLISESTI synonymiaa. Työssä selvitetään ensinnäkin, millaisia kollokaatteja modaalisanoilla on eli millaisia sanoja tyypillisesti esiintyy sanojen kotekstissa. Toiseksi tutkitaan, millaisia semanttisia preferenssejä sanoilla on eli millaisia merkitysryhmiä sanojen kollokaatit tyypillisesti edustavat. Tavoite on näitä kotekstuaalisia leksikaalisia piirteitä tutkimalla selvittää, miten synonyymit eroavat toisistaan, ja toisaalta myös tarkastella sitä, mitä yhteisiä piirteitä sanoilla on. Tutkielman taustateoriana on siten synonymiatutkimus. Työ pohjautuu myös kontekstuaalisen semantiikan ja fraseologisen tutkimuksen näkemyksiin, joiden mukaan kieltä tulee tutkia kontekstilähtöisesti. Tutkimusmenetelmänä työssä on korpuslingvistiikka ja aineistona sähköinen sanomalehtien vuosikertoja sisältävä korpus, Suomen kielen tekstikokoelma. Aineistoa analysoidaan tilastollisin menetelmin.

Tutkimus paljastaa, että tärkeimpiä sanoja yhdistäviä kotekstuaalisia leksikaalisia tekijöitä sanomalehtikielessä ovat kymmenen tilastollisesti merkitsevää kollokaattia ENSI, JOKIN, JOKU, JOPA, MYÖHEMMIN, TAI,TULEVAISUUS, TULLA, VIELÄ ja VOIDA. Kummankin sanan kotekstissa esiintyy melko tasaisesti eri merkitysryhmiä, mutta tyypillisimpiä sanoille yhteisiä merkitysryhmiä ovat ’aika’, ’prosessi’ ja ’määrä’. Synonyymeja erottavia piirteitä puolestaan ovat EHKÄ-sanan huomattavasti suurempi adjektiivi- ja adverbikollokaattien määrä sekä mentaalisia verbejä edustavien verbikollokaattien määrä. Modaalisanoja erottavat toisistaan myös MAHDOLLISESTI-sanan synonyymiaan vahvemmat semanttiset preferenssit ’yhteiskunnallisuus, institutionaalisuus’ ja ’konkreettiset oliot’ sekä vastaavasti EHKÄ-sanan vahvempi preferenssi ’mentaalisuus’. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että EHKÄ edustaa synonyymiaan tyypillisemmin subjektiivista modaalisuutta ja yksilön tietoa ja MAHDOLLISESTI puolestaan objektiivista modaalisuutta ja yhteisön tietoa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää kielenopetuksessa sekä leksikografiassa.