Paperivaltikka : arkistolaitos ja asiakirjahallinto poliittisen vallan välineinä Preussissa 1848-1918

Abstract

Tutkielman tavoitteena on osoittaa, miten Preussin valtio käytti arkistolaitosta ja asiakirjahallintoa politiikkansa välineinä ja legitimiteettinsä tukemiseen vuosina 1848–1918.

Tutkimuskysymykset suppeasti ilmaistuna keskittyvät siihen, miten arkistolaitosta ja asiakirjahallintoa voidaan käyttää poliittisten päämäärien hyväksi ja miten tämä Preussissa ilmeni. Hypoteesina on, että Preussin hallitus ja etenkin Bismarck omalla valtakaudellaan käyttivät arkistolaitosta tietoisesti erilaisiin poliittisiinkin päämääriin, ja myös, että sekä arkistolaitoksen että asiakirjahallinnon käytännöistä voi saada viitteitä monarkistisen Preussin luonteesta valtiona. Metodina käytetään Quentin Skinnerin ajatuksia teoksessa Visions of Politics vol. 1: Regarding Method ja teoriakehyksenä toimivat Max Weberin byrokratia- ja legitimiteettimallit.

Alkuperäislähteinä on pääasiassa erilaisia preussilaisia virallisia määräyksiä sekä Preussin arkistolaitoksen omia ohjeita ja julkaisuja. Tärkein yksittäinen lähde on Preussin sisäministeriön määräyslehti ( Ministerialblatt für die preußische innere Verwaltung) eri vuosilta. Tutkimuskirjallisuus käsittää sekä arkistotieteellistä että historiallista aineistoa.

Työ käsittelee aihetta temaattisesti, niin että Preussin arkistolaitoksen yleiselle kehitykselle, siihen kohdistuneille määräyksille, asiakirjahallinnolle sekä arkistolaitoksen julkaisuille ja provinssiarkistoille on kullekin varattu oma lukunsa. Teemalukujen tulokset kootaan yhteen tutkielman päätäntäluvussa.

Tutkielman löydökset vahvistavat alkuperäisen hypoteesin. Etenkin arkistojen poliittinen hyödyntäminen tulee todennetuksi muun muassa asiakirjajulkisuutta, arkistolaitoksen julkaisuja sekä kahden provinssiarkiston perustamista tutkimalla ja peilaamalla näitä poliittisiin tapahtumiin Preussissa. Samoin sekä arkistollisten että asiakirjahallinnollisten käytänteiden tarkastelu antaa viitteitä monarkistisen Preussin luonteesta konservatiivis-autoritaarisena valtiona.