Show simple item record

dc.contributor.advisorLiukkonen Jarmo
dc.contributor.authorSaros, Leila
dc.date.accessioned2015-12-14T12:44:00Z
dc.date.available2015-12-14T12:44:00Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1505874
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/48095
dc.description.abstractTIIVISTELMÄ Yhdeksäsluokkalaisten fyysinen aktiivisuus sekä sosioemotionaalisen ympäristön yhteys kestävyysliikunnan motivaatioon. Liikuntapedagogiikan syventävien opintojen tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 58 sivua. Tämä tutkielma käsittää kirjallisuuskatsauksen sekä Liikunta ja tiede -lehteen julkaistavaksi tarjottavan artikkelikäsikirjoituksen. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan liikunnan suotuisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikka terveyteen liittyviä tutkimuksia on tehty runsaasti niin Suomessa kuin maailmalla, ovat ylipaino, pitkäaikaissairaudet ja psyykkinen oireilu ja heikentynyt kunto lisääntyneet. Tarvitaan lisää tutkimusta ennen kaikkea siitä, mikä motivoi ja mitkä tekijät ovat yhteydessä liikuntaan sosiaalistumisessa. Luvussa yksi tarkastellaan ensin lähemmin fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan harrastamisen käsitteitä. Tämän jälkeen perehdytään niihin selittäviin tekijöihin, jotka ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Kenyonin ja McPhersonin teoreettisessa mallissa nähdään kolme ulottuvuutta, jotka ovat yhteydessä liikuntaa sosiaalistumisessa. Ensimmäiseksi tekijäksi mainitaan yksilölliset tekijät, kuten biologiset ja psykologiset. Sosioemotionaalisella ympäristöllä tarkoitetaan esimerkiksi liikkujan perhettä, ystäviä, opettajia ja ohjaajia. Viimeisenä ulottuvuutena käsitellään fyysistä ympäristöä. Tähän liittyivät muun muassa olosuhteet, ilmasto, kulttuuriperintö, organisoitu liikunta, media ja liikuntakulutus. Huoli liikkumattomuudesta on siis suuri. Näin ollen maailmalla ja Suomessa on alettu laatia liikuntasuosituksia. Niissä fyysistä aktiivisuutta tarkastellaan liikuntakertojen, liikunnan keston ja rasittavuuden mukaan. Tutkimusten tukemana näitä suosituksia uusitaan tarvittaessa ja ne laaditaan eri-ikäisille aina terveyden edistämisen näkökulmasta. Ne kertovat meille, kuinka paljon ja millaisella teholla meidän tulee liikkua, jotta liikkumisemme edistää terveyttä. Viime vuosina suosituksiin on lisätty myös passiivisen ajan minimisuositus. Kirjallisuuskatsauksen viimeisessä luvussa keskitytään tarkastelemaan motiiveja ja kolmea motivaatioteoriaa. Motivaatio on hyvin vaikeaselkoinen ja monimutkainen käsite. Ihmisten keskusteluissa motiivilla tarkoitetaan yleensä haluja, viettejä, palkkioita tai rangaistuksia jostakin asiasta. Me tarvitsemme aina motiivin, jotta meissä syntyy motivaatiota. Motivaatiota on tutkittua useista eri näkökulmista. Aluksi motivaatioteoriat olivat viettiteorioita. Ihmistä ei ajateltu ajattelevana yksilönä vaan omien primitiivisten viettien toimijana. Behavioristisissa teorioissa tarkasteltiin vielä ihmisen ulkoista käyttäytymistä. Kuusikymmentä vuotta sitten kognitiivisten teorioiden myötä ihminen alettiin nähdä ajattelevana toimijana. Tässä katsauksessa kognitiivisista teorioista esitellään Weinerin attribuutioteoria. Siinä tarkastellaan ihmisen sisäisten ja ulkoisten motiivien pysyvyyden ja kontrolloitavuuden ulottuvuuksia. Sosiaaliskognitiivisissa teorioissa ihminen nähdään ajattelevana toimijana, joka on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa paneudutaan kahteen sosiaaliskognitiiviseen teoriaan: itsemääräämisteoriaan ja tavoiteorientaatioteoriaan.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (62 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherfyysinen aktiivisuus
dc.subject.otherliikuntasuositukset
dc.subject.othermotivaatio
dc.titleYhdeksäsluokkalaisten fyysinen aktiivisuus sekä sosioemotionaalisen ympäristön yhteys kestävyysliikunnan motivaatioon
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201512144013
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntakasvatuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Sport Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.date.updated2015-12-14T12:44:01Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysoliikuntaharrastus
dc.subject.ysosuositukset
dc.subject.ysomotivaatio
dc.subject.ysonuoret


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record