Kahdeksasluokkalaisten fyysinen aktiivisuus ja sosiaaliset suhteet Liikkuva koulu -hankkeen koulussa vuosina 2011, 2012 ja 2013
Päivämäärä
2014Salonen, Maija & Salonen, Severi 2014. Kahdeksasluokkalaisten fyysinen aktiivisuus ja sosiaaliset suhteet Liikkuva koulu -hankkeen koulussa vuosina 2011, 2012 ja 2013. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 80 s.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdeksasluokkalaisten nuorten fyysistä aktiivisuutta ja sosiaalisia suhteita koulussa. Tutkimuksessa kuvattiin nuorten fyysisen aktiivisuuden viikoittaista määrää ja koettuja vertaissuhteita, yhteenkuuluvuutta, autonomiaa ja kouluilmapiiriä. Tutkimuksessa selvitettiin fyysisen aktiivisuuden määrää ja sosiaalisia suhteita sukupuolivertailulla ja kohorttivertailulla. Erityisesti selvitettiin terveysliikuntasuositusten kannalta riittävästi liikkuvien ja riittämättömästi liikkuvien nuorten määrää. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin terveysliikuntasuositusten kannalta riittävästi liikkuvien ja riittämättömästi liikkuvien oppilaiden sosiaalisia suhteita koulussa. Tutkimus on osa Liikkuva koulu -hanketta ja se on toteutettu yhteistyössä LIKES -tutkimuskeskuksen kanssa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin valmista LIKES -tutkimuskeskuksen keräämää kyselylomakeai-neistoa Liikkuva koulu -hankkeen eräästä koulusta. Kyselyyn vastasi yhteensä 400 kahdeksas-luokkalaista oppilasta vuosina 2011–2013 ja vastaukset kerättiin aina keväällä. Saatua aineistoa kuvailtiin prosenttiosuuksilla, keskiarvoilla ja keskihajonnoilla. Tilastollisen merkitsevyyden arvioinnissa käytettiin χ²-yhteensopivuustestiä ja t-testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysia.
Fyysinen aktiivisuus lisääntyi tutkimusjakson aikana siten, että vuonna 2013 oppilaat liikkuivat hieman enemmän kuin vuonna 2011. Tyttöjen ja poikien fyysisen aktiivisuuden määrässä ei ollut eroja, vaikka pojilla fyysisen aktiivisuuden kasvu oli selkeämpää. Terveysliikuntasuosituksen saavuttaneiden tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa yksittäisten vuosien kohdalla, mutta kaikki vuodet yhteenlaskettuna riittävästi liikkuvia poikia oli enemmän kuin tyttöjä. Sosiaaliset suhteet koettiin tutkimusjakson aikana pääsääntöisesti myönteisinä, vaikka tietyt osa-alueet heikkenivät viimeisenä tutkimusvuotena. Fyysisen aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden yhteyttä tarkasteltiin siten, että oppilaat jaettiin fyysisen aktiivisuuden suhteen kolmeen ryhmään, jotka muodostuivat inaktiivisista, keskivertoliikkujista ja riittävästi liikkuvista. Vain vähän liikkuvat, inaktiiviset, oppilaat kokivat koulun sosiaaliset suhteet pääsääntöisesti heikompina kuin keskivertoliikkujat ja riittävästi liikkuvat oppilaat. Kyseiseen Liikkuva koulu -hankkeen kouluun kolmen vuoden aikana suunnatuilla edistämistoimilla oli myönteistä vaikutusta fyysisen aktiivisuuteen, mutta ei niinkään koulussa koettuihin sosiaalisiin suhteisiin.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kaverisuhteet ja sosiaalinen asema koulussa määrittävät nuorten liikkumista
Rajala, Katja (Liikunnan ja terveystiedon opettajat, 2021)Yläkoulun kaverisuhteet ovat nuorille tärkeitä, ja ne vaikuttavat monin tavoin nuorten toimintaan. Kaverisuhteissa syntyvät kokemukset ovat yhteydessä myös nuorten liikkumiseen. Ne ohjaavat esimerkiksi sitä, mitä nuoret ... -
Yhdeksäsluokkalaisten fyysinen aktiivisuus sekä sosioemotionaalisen ympäristön yhteys kestävyysliikunnan motivaatioon
Saros, Leila (2015)TIIVISTELMÄ Yhdeksäsluokkalaisten fyysinen aktiivisuus sekä sosioemotionaalisen ympäristön yhteys kestävyysliikunnan motivaatioon. Liikuntapedagogiikan syventävien opintojen tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 58 ... -
Uusi suositus lapsille ja nuorille : tunti päivässä liikkumista
Sääkslahti, Arja; Tammelin, Tuija; Vasankari, Tommi; Korsberg, Minttu (Liikuntatieteellinen seura, 2021)Uudistunut liikkumissuositus lapsille ja nuorille suosittaa kaikille 7−17-vuotiaille monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ... -
Henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan merkitys lukiolaispoikien liikuntakäyttäytymiseen ja liikuntamotivaatioon
Manner, Teemu; Parvi, Jussi (2009) -
Kun liikunta ei "uppoa" : liikunnan harrastamattomuuden syyt kuuden Liikkuva koulu -hankkeen koulun 7. ja 8. luokkalaisilla
Hölttä, Ida (2013)Pro gradu -tutkimukseni tavoitteena oli tutkia yläkouluikäisten nuorten vapaa-ajan liikuntaa ja liikunnan harrastamattomuuden syitä. Tutkimuksessa kuvattiin nuorten liikunnan määrää ja useutta, heidän harrastamiaan ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.