Mielikuvien käyttö laulunopetuksen työvälineenä

Abstract

Laulunopiskelu vaatii useiden eri lihasten kontrolloinnin opettelemista. Koska suuri osa näistä lihaksista ei ole tahdonalaisia, käytetään niiden harjoittamisessa erilaisia mielikuvia. Tämän lisäksi mielikuvien käyttäminen laulunopetuksessa on perusteltua, sillä laulaja ei voi nähdä ääni-instrumenttiaan. Mielikuvien avulla laulaja oppii hahmottamaan ja aistimaan kehoaan paremmin ja niillä voi vaikuttaa huomattavasti jopa kokonaisen kuoron sointiin. Jotta pystymme ymmärtämään, mitä mielikuvien kautta halutaan saavuttaa, täytyy ensin tietää, miten ääni-instrumentti toimii. Jokaisella meistä on yksilöllinen ääni-instrumentti, jonka toiminta koostuu juuri mielen ja kehon yhteistoiminnasta. Laulamisesta ja äänenkäytöstä tehtyjen tutkimusten ansioista voidaan erotella eri toimintojen, kuten kehon asennon, hengityksen ja äänen soinnin merkitys terveessä ja tasapainoisessa äänenkäytössä.

Mielikuvien käyttö on vaativaa, sillä jokainen yksilö hahmottaa ne omalla tavallaan. Toinen voi sisäistää jonkin mielikuvan helposti, kun taas toiselle sama harjoitus ei aukea ollenkaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuorolaulajien ja kuoronjohtajan näkemyksiä mielikuvista. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mikä vaikuttaa mielikuvien toimintaan? Miten mielikuvaharjoituksia ohjeistetaan laulajille? Minkälaiset mielikuvat koetaan hyödyllisiksi? Tämä tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuskohteena oli jyväskyläläinen Ruamjai-kuoro ja tutkimuksen teemana oli mielikuviaharjoitusten hyödyntäminen laulunopetuksessa. Tutkimuksella pyrittiin kartoittamaan eri laulamisen osa-alueisiin (kehon hallinta, hengitys ja äänenmuodostus) liitettyjä mielikuvia ja selvittämään niiden merkitystä ja tehokkuutta laulunopiskelussa. Tutkimuksessa koottiin laulun opetuksessa yleisesti käytettyjä mielikuvia sekä mielikuvaharjoituksia kehon hallinnan, hengityksen ja äänenmuodostuksen alueilla.

Tutkimus osoitti, että mielikuvien käyttämistä laulunopetuksen työvälineenä pidetään hyödyllisinä, ja että niillä pystytään vaikuttamaan laulutekniikan kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Tutkimustulosten perusteella mielikuvilla voidaan työstää äänenkäyttöön kuuluvia toimintoja monipuolisesti, mutta mielikuvien toimiminen laulunopetuksessa on yksilöllistä.