When identity becomes political : the Russophone population of Moldova in social media

Abstract

Tämä opinnäyte analysoi Moldovan venäjänkielisen väestön poliittista identiteettiä käyttäen lähteenään venäläisessä sosiaalisessa mediassa (vKontakte) käytyjä keskusteluja. Tutkimus on jaoteltu temaattisesti historiaa, kieltä, Transnistriaa, muita nykyhetken poliittisia kysymyksiä ja tulevaisuusnäkymiä käsitteleviin lukuihin. Yhdessä nämä alaluvut muodostavat laaja-alaisen kuvan tutkimuksen kohteena olevan ihmisryhmän poliittisista näkemyksistä.

Työn teoreettinen pohja rakentuu poliittisen identiteetin, nationalismin ja geopolitiikan käsitteille, joita sovelletaan sosiaalisessa mediassa käytyjen keskustelujen analyysiin käyttäen metodina tekstianalyysia. Vertailua tehdään Venäjän ulkopolitiikan retoriikkaan, joka kohdistuu "lähiulkomailla" asuviin "maamiehiin", toisin sanoen entisissä neuvostotasavalloissa asuvaan venäjänkieliseen väestöön. Lisäksi Moldovan tilannetta verrataan muihin venäjänkielisiä vähemmistöjä omaaviin entisiin neuvostotasavaltoihin tukeutuen aiempaan tutkimukseen aiheesta.

Tutkimus osoittaa että neuvostokaudella syntynyt "Moldovalaisuus"-ideologia ja siihen liittyvä retoriikka on edelleen voimissaan keskusteltaessa poliittisiin kysymyksiin ja Moldovan venäjänkielisen väestön identiteettiin liittyvistä kysymyksistä. Myös venäläisen median vaikutus näkyy tiettyihin poliittisiin tapahtumiin liittyvässä keskustelussa. Kieli-identiteetti vaikuttaakin olevan monin tavoin yhteydessä yksilön sosiaaliseen identiteettiin ja poliittisiin mielipiteisiin, ja kielikysymys vaikuttaa kaikkien analysoitujen keskustelujen taustalla. Aiempi tutkimus on tuottanut samankaltaisia tuloksia muista entisistä neuvostotasavalloista, vaikka tilanne onkin murroksessa venäjänkielisen väestön muuttuessa yhä suuremmassa määrin kaksikieliseksi.

Toisaalta tutkimus osoittaa Moldovan venäjänkielisen väestön moniäänisyyden: viimeaikainen poliittinen käänne kohti EU:ta saa osakseen tukea ja kaikki kolme pääideologiaa (Romania- ja Venäjä-suuntautuneisuus sekä moldovalainen patriotismi) jotka vaikuttavat Moldovan sisä- ja ulkopolitiikassa näkyvät myös käyttämissäni lähteissä. Analyysiini pohjaten voidaankin todeta, että historialliset tekijät, valtiollisen tason jatkuvasti muuttuva poliittinen suuntautuminen, Moldovan kulttuurinen ja geopoliittinen sijainti idän ja lännen välissä, sekä taloudelliset ongelmat ovat johtaneet Moldovan venäjänkielisen väestön jakautuneisiin identiteetteihin ja poliittisiin mielipiteisiin.

This study analyzes the political identity of Moldova’s Russophone population using discussions on Russian social media site vKontakte as a source. The research is divided thematically, covering themes of history, language, Transnistria, other questions of current politics, and views on the future. Together these themes form a fairly wide image of the political attitudes of this group of people.

The theoretical basis of the work consists of concepts of political identity, nationalism, and geopolitics. These concepts are applied to discussions on social media using textual analysis. Comparisons to rhetoric of Russian foreign policy aimed at “compatriots” residing in the “near abroad”, in other words the Russophone populations of post-Soviet states, are applied. In addition, comparisons to the situation in other post-Soviet states with Russian diaspora are made based on previous research.

The research shows that rhetoric stemming from the Moldovanist ideology of the Soviet period is still actively used in discussion of many themes related to the political opinions and identity of the Russophone population of Moldova. Also the impact of Russian media is visible in discussion concerning certain political events. It seems that language identity is in many ways connected to social identity and political opinions, and the language question is present in discussion concerning all themes. Previous research has gained similar results from other post-Soviet states, even though it seems that situation might be changing as the Russophone population in these areas is becoming increasingly bilingual.

On the other hand this study demonstrates the multivocal nature of the Russophone population of Moldova: also opinions supporting the relatively recent political turn towards the EU are apparent in the material and all three major ideologies (pro-Romanian, pro-Russian, Moldovan patriot) that control the field of politics in Moldova are also visible in my sources. Thus, according to my analysis, it seems that historical factors, constantly changing political orientations, Moldova’s cultural and geopolitical position between the East and the West, as well as economic problems have resulted in split identities and political views of this group of people.