Maastopyöräilyn olosuhdetyö Rovaniemellä ja Jyväskylässä : vertaileva tutkimus maastopyöräilyn olosuhteiden kehittämisprosesseista

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin maastopyöräilyn olosuhteita ja niiden kehittämisprosesseja Rovaniemellä ja Jyväskylässä. Kehittämisprosessien tunnistamiseksi tutkimuksessa selvitettiin niihin liittyviä asioita, suhteita ja toimijoita. Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia liittyy tutkimuskaupunkien maastopyöräilyn olosuhteiden kehittämisprosesseihin ja sitä, miksi maastopyöräilyn olosuhteisiin liittyvät politiikkaprosessit eroavat toisistaan Rovaniemellä ja Jyväskylässä. Tutkimuksen aineisto koostui kaupunkien virkamiehille, paikallisille pyöräilyseuroille ja yhdelle yksityiselle yritykselle osoitetuista haastatteluista. Kaiken kaikkiaan tutkimusaineisto sisälsi kolme ryhmähaastattelua ja kaksi yksilöhaastattelua, jotka toteutettiin teemahaastattelun metodeja mukaillen. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella kahta kaupunkia vertaillen. Aineistoa lähestyttiin fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella. Haastatteluaineiston analysointi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa aineistoa luokiteltiin siten, että aineisosta saatiin esille tutkimusongelmien kannalta keskeisiä teemoja. Pääluokiksi aineistosta nousivat maastopyöräilyn olosuhteiden olemassa olevat kehittämisprosessit, maastopyöräilyn olosuhdetyön haasteet ja maastopyöräilyn olosuhdetyön mahdollisuudet. Tutkimusaineisto osoitti Rovaniemen ja Jyväskylän olemassa olevien maastopyöräilyn olosuhteiden kehittämisprosessien olevan hyvin erilaisia. Jyväskylän pyöräilyseuran ja kaupungin välinen vuorovaikutus oli aktiivista ja säännöllistä, kun taas Rovaniemen pyöräilyseuran ja kaupungin välisessä vuorovaikutuksessa oli selviä puutteita. Jyväskylän kaupunki ei ole tehnyt maastopyöräilyn olosuhteiden edistämistoimintoja, kun taas Rovaniemen kaupunki on sallinut sen omien maiden käytön yhden virallisen maastopyöräilyreitin perustamiseen. Kummassakin kaupungissa paikalliset seuratoimijat olivat aktiivisesti mukana maastopyöräilyn edistämistyössä esimerkiksi reittien ylläpidon, niiden merkitsemisen ja tapahtumien järjestämisen kautta. Keskeisimmät maastopyöräilyn olosuhdetyön kehittämisen haasteet olivat Jyväskylässä kaavoituksen aiheuttamat polkujen katkeamiset, kootun reittipankin puuttuminen ja virkamiesten tiedollisten valmiuksien puute. Rovaniemen keskeisimmät haasteet olivat seuran ja kaupungin välinen huono vuorovaikutus ja henkilösuhteet, pienen seuran huonot vaikutusmahdollisuudet sekä maastopyöräilytrendin tiedostamattomuus virkamiesten keskuudessa. Kummassakin kaupungissa keskeisiksi olosuhteiden kehittämisprosessien mahdollisuuksiksi nousivat seuratoimijoiden laaja tieto-pohja ja olemassa olevien reittien ja polkujen runsaus. Jyväskylän erityiseksi mahdollisuudeksi nousi toimiva vuorovaikutus kaupungin kanssa ja kaupungin virkamiesten maastopyöräilytrendin tiedostaminen, kun taas Rovaniemellä maastopyöräily tunnistettiin osaksi luontoliikuntaa ja sen merkitys liikuntamatkailun kannalta myös ymmärrettiin. Rovaniemen ja Jyväskylän politiikkaprosessit erosivat toisistaan siksi, koska niiden poliittinen liikkumavara liikuntapoliittisessa päätöksenteossa oli hyvin erilaista, johtuen seuran kokojen erosta ja seuroissa olevien aktiivisten toimijoiden määrän eroista.

The thesis is about conditions and development processes of mountain biking in Rovaniemi and Jyväskylä. To identify development processes, conditions, relations and actors connected to the processes were identified and evaluated. The challenges and possibilities of the development processes for mountain biking in the aforementioned cities were also evaluated – as well as the reasons for the differences in political processes related to development of mountain biking between the two cities. The data consisted of interviews conducted with officials, local biking groups and one company. All in all, the data included three group interviews and two one-to-one interviews, which were carried out following the general methods of theme interviews. The study was qualitative, comparing two cities. The data was handled with a phenomenologic-hermeneutic approach. Data analysis included a content analysis, where the data was classified in a fashion that made it possible to identify themes central to the research problem. Main themes originating from the data were the development processes of conditions for mountain biking, the challenges of conditions for mountain biking and the possibilities of conditions for mountain biking. The data revealed that the processes for developing mountain biking conditions were very different between the two cities. The interaction between the cycling club in Jyväskylä and the city officials was active and regular, whereas there were clear deficiencies in the interaction between the corresponding instances in Rovaniemi. The city officials in Jyväskylä hadn't formed functions for improving conditions for mountain biking, whereas the city officials in Rovaniemi had allowed city-owned land to be used for setting up an official mountain biking route. In both cities, the local cycling club members were an active participant in developing mountain biking by taking part in, for instance, maintaining and marking routes and arranging events. The most important challenges for developing the conditions for mountain biking in Jyväskylä were biking paths cut short by zoning, the lack of a centralized route bank and the city officials' lack of information. The key challenges in Rovaniemi were the poor interaction between the cycling club and the city, the lack of possibility for effecting change due to the small size of the club and the officials' unawareness of the rising popularity of mountain biking. In both cities, key possibilities for developing mountain biking were the extensive knowledge of club members and the large number of existing routes and paths. In Jyväskylä, a central possibility was the functional interaction between the club and city officials and the officials' knowledge of the mountain biking trend, whereas in Rovaniemi, mountain biking was considered a part of outdoors activities, and its value for active tourism was understood. The political processes of the two cities differed in that their opportunities for effecting change with sport political decision-making were very different, mainly due to the difference in sizes of the cycling clubs and the number of active members in the clubs.