Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorPellinen, Jukka
dc.contributor.authorUusijoki, Simo
dc.date.accessioned2015-11-11T15:43:53Z
dc.date.available2015-11-11T15:43:53Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1503894
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47656
dc.description.abstractViime vuosikymmenten aikana tapahtunut muutos julkissektorin kirjanpidon vaatimuksissa (New Public Management -ajattelu) on ollut vaikuttamassa Suomen kuntien siirtymisessä (osittaiseen) suoriteperusteiseen kirjanpitoon 1990-luvun loppupuolella. Vallitseva suuntaus on synnyttänyt myös kansainväliset julkiselle sektorille tarkoitetut IPSAS-tilinpäätösstandardit. Tämä tutkielma käsittelee kansainvälisten IPSAS-tilinpäätösstandardien soveltumista Suomen kuntien käyttöön. Tutkielmassa keskityttiin Suomen kuntien vuoden 2013 taseiden merkittävimpään kokonaisuuteen, aineellisiin hyödykkeisiin ja näiden arvostamiskäytäntöihin IPSAS-standardeissa ja voimassa olevassa kuntien lainsäädännössä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tulkitsevaa käsiteanalyysiä vertailtaessa kahden eri normiston taseen arvostamiskäytäntöjä toisiinsa. Tutkimustuloksista huomataan IPSAS-standardien tasekeskeisempi lähestymistapa tilinpäätösinformaation laadintaan, vaikka arvostamiskäytännöt ovat monelta osin yhteneviä normistojen välillä. Tasekeskeisestä lähestymistavasta johtuen tase-erien uudelleenarvostaminen on IPSAS-standardeissa suuremmassa roolissa. Uudelleenarvostamisten vaikuttaessa käyttöomaisuuden vuosipoistoihin, voidaan tällä keinolla jälkikäteen muuttaa julkisen sektorin jo maksettujen investointien kustannusten jakamista taloudelliselle pitoajalle. Julkisen sektorin investointien luonteeseen kuuluu niiden avulla toteutettava palvelujen tuotanto yhteisön asukkaille, eikä investointeja ole lähtökohtaisesti tarkoitus realisoida edelleen myymällä. Tällöin uudellenarvostamisen mielekkyys julkisen sektorin taseissa voidaan kyseenalaistaa. Tutkielmassa nousee esille myös IPSAS-standardien yksityiskohtaisuus, joka vaikuttaa standardien implementointi- ja laadintakustannuksia nostaen.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (58 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherIPSAS-standardit
dc.titleIPSAS-standardien merkitys Suomen kuntien aineellisten hyödykkeiden arvostamisessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201511113642
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLaskentatoimifi
dc.contributor.oppiaineAccountingen
dc.date.updated2015-11-11T15:43:54Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi20421
dc.subject.ysostandardit
dc.subject.ysokunnat
dc.subject.ysohyödykkeet
dc.subject.ysokirjanpito
dc.subject.ysotaseet
dc.subject.ysotilinpäätös


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot