Vertailua ja valtapeliä : laadullinen tutkimus ylä-kouluikäisten tyttöjen kielteisistä liikuntakokemuksista

Abstract

Hanna Harju (2015). Vertailua ja valtapeliä: Laadullinen tutkimus ylä-kouluikäisten tyttöjen kielteisistä liikuntakokemuksista. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän Yliopisto. Liikunta-pedagogiikan pro gradu-tutkielma. 61 sivua. Liitteet 3 sivua.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää laadullisin tutkimusmenetelmin, millaiset tekijät vai-kuttavat yläkouluikäisten tyttöjen liikuntakokemusten muodostumiseen sekä millaiset tilanteet koululiikunnassa koetaan kielteisiksi. Samalla oli tarkoitus oppia ymmärtämään paremmin oppilaiden kokemusmaailmaa koululiikunnasta sekä kartoittaa keinoja kielteisten liikuntako-kemusten ennaltaehkäisyyn.

Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla keväällä 2014. Haastatteluihin osallistui viisi yläkouluikäistä tyttöä neljän eri opettajan opetuksesta. Kunkin oppilaan kohdalla haastattelu kesti noin 40 minuuttia. Haastatteluista muodostunut aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti fenomenologis-hermeneuttiseen tieteenperinteeseen pohjautuen. Tulosten raportoinnissa on esitelty tutkimusongelmien kannalta keskeisimmät löydökset sekä vertailtu niitä aiempaan tutkimustietoon.

Tuloksissa nousi esiin neljä oppilaiden liikuntakokemuksiin vaikuttavaa teemaa; liikuntaryhmä, liikunnanopettaja, koetut vaikutusmahdollisuudet liikuntatunneilla sekä käsitykset omista taidoista ja fyysisestä pätevyydestä. Lisäksi tulokset korostivat oppilaiden keskinäisen vertai-lun vaikutusta edellä mainittuihin teemoihin. Mikäli oppilas ei kokenut yltävänsä vertaistensa tasolle, heikensi se hänen kokemuksiaan niin tehtävästä suoriutumisesta, omista liikuntatai-doista kuin omasta asemasta ryhmässäkin.

Tutkimus osoitti, että liikunnanopettajalla on laajat mahdollisuudet vaikuttaa oppilaiden lii-kuntakokemuksiin sekä ennaltaehkäistä kielteisiä tuntemuksia niin omalla persoonallaan, toi-mintatavoillaan kuin ympäristöä ja harjoitteita muokkaamalla. Tutkimustuloksia voidaankin siis hyödyntää sekä oppiaineen kehittämisessä että liikunnan opettajien koulutuksessa.

Hanna Harju (2015). Comparison and power struggle: Qualitative study on middle school –aged girls’ negative exercise experience. Department of Sport Sciences. University of Jyväskylä. Master’s thesis in physical education. 61 pages. Attachments 3 pages.

The purpose of this study was to examine which factors contribute to the general exercise experiences of middle school –aged girls and which situations were experienced as negative during physical education classes by using a qualitative research method. The intention was also to gain a more profound understanding of students’ experiences of physical education and depict ways to preempt negative exercise experiences from occurring.

The data was gathered by using theme interviews during the spring of 2014. Five middle school –aged girls from the classes of four different teachers took part in the interviews. Each interview lasted approximately 40 minutes. The data was analyzed by using a conventional content analysis, as suggested by traditional hermeneutic interpretive phenomenology. In the result section, the most relevant findings in the light of the research questions are introduced and compared to findings from earlier studies.

Four themes affecting the exercise experiences of students’ emerge from the results; the exer-cise group, the teacher, the stance on the possibility to influence the course of class and the stance on physical and skill-related competence. The results high-light the effect of compari-son among students on the themes introduced above. Feelings of incompetence in comparison to fellow students degraded the perception of success in the given assignment, own exercise skills and position in the group.

This study indicates that the physical education teacher has extensive opportunities to affect the exercise experiences of students and prevent negative feelings by altering personality characteristics, way of acting as well as the environment and given tasks. The results can be used to develop physical education as a subject as well as in the further training of physical education teachers.