Lisää liikettä KOLIKO-hankkeella? : Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä -hankkeen vaikutukset koulujen toimintakulttuuriin ja liikuntakäytäntöihin

Abstract

Ida-Maria Sirén (2015). Lisää liikettä KOLIKO-hankkeella? Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä -hankkeen vaikutukset koulujen toimintakulttuuriin ja liikuntakäytäntöihin. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma, 71 s., 2 liitettä.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä -hankkeen (KOLIKO) vaikutuksia hankekoulujen liikunnalliseen toimintakulttuuriin. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan hankkeen aikana toteutettuja liikuntakäytäntöjä ja niiden soveltuvuutta koulujen arkeen. KOLIKO-hanke toteutettiin neljässä eri kunnassa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella. Hankeaika oli 1.8.2011–30.6.2014 ja hankkeen hallinnoinnista vastasi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä koulupäivään sisältyvän liikunnan määrää. Päämääränä oli myös edistää koulujen liikunnallisen toimintakulttuurin muodostumista. Hankkeen keskeisimpänä toimenpiteenä oli liikuntakoordinaattorin palkkaaminen jokaiseen hankekuntaan.

Ensisijaisena tutkimusaineistona käytetään liikuntakoordinaattorien haastatteluja. Lisäksi tarkastellaan hankekoulujen rehtorien kyselylomakevastauksia. Molemmat aineistot kerättiin toukokuun 2014 aikana. Haastattelujen analyysissä hyödynnettiin teemoittelua ja tuloksia vertailtiin rehtorien kyselylomakevastauksiin.

KOLIKO-hankkeen vaikutukset koulujen liikunnalliseen toimintakulttuuriin riippuivat koulujen lähtökohdista sekä henkilökunnan asenteista. Hankkeeseen sisältyi paljon myönteisiä puolia ja sen aikana kouluissa toteutettiin lukuisia liikuntakäytäntöjä. On kuitenkin vaikea arvioida, missä määrin käytäntöjä tullaan toteuttamaan jatkossa. Keskeisimpinä ongelmina pidettiin joidenkin koulujen heikkoa sitoutumista hankkeeseen sekä puutteellista tiedottamista. Erityisesti joissain yläkouluissa hankkeen toteuttaminen oli haastavaa. Parhaiten koulujen arkeen soveltuivat sellaiset käytännöt, joita oli helppo toteuttaa muun koulutyön lomassa.

Tutkimuksen perusteella voidaan havaita, että opettajat ja rehtorit ovat keskeisessä asemassa koulun liikuntahankkeiden onnistumisen kannalta. Koulujen liikunnallista toimintakulttuuria voidaan aidosti kehittää, jos liikunnan nähdään tukevan koululaisten hyvinvointia ja oppimista. Jatkossa olisi tärkeää pohtia keinoja, joilla erityisesti yläkoulujen liikunnallista toimintakulttuuria voitaisiin edistää.

Ida-Maria Sirén (2015). More movement with KOLIKO project? Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä (KOLIKO) project’s effects on schools’ operational culture and physical exercise practises. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Social Sciences of Sport, 71 p., 2 appendices.

The intention of the research is to explain the effects the KOLIKO project has had on the operational culture of physical exercise of the school’s that took part in the project. In addition, the research studies the physical exercise practices carried out during the project and their suitability for the schools’ everyday life. The KOLIKO project was carried out in four municipalities in Pirkanmaa and Kanta-Häme areas. The project lasted from 1 August, 2011 to 30 June, 2014 and was administered of Hämeen Liikunta and Urheilu ry. The main focus of the project was to increase the amount of physical exercise for each school day. The focus was also to contribute to the formation of operational culture of physical exercise in schools. The main action of the project was to engage a physical exercise coordinator in each municipality that took part in the project.

The primary material consists of interviews of the physical exercise coordinators. The research also studies the responses on the questionnaires given to the schools’ principals. Both of these materials were collected during May 2014. The aim of the interview analysis was to find recurring themes and the results were compared with the questionnaire responses.

The effects the KOLIKO project had on the schools’ operational culture of physical exercise were relative to the starting points of each school as well as the attitudes of the personnel. The project had several positive sides to it and during it the schools carried out several physical exercise practices. However, it is difficult to estimate how much these practices are carried out in the future. The principal problems were considered to be the poor commitment some schools showed towards the project as well as lack of communication. Carrying out the project was especially difficult in some of the secondary schools. The most suitable practices were those that could be carried out side by side regular school work.

Based on the research it can be seen that in order to carry out the school’s physical exercise projects successfully, the teachers and principals are in central position. Schools’ operational culture of physical exercise can be developed genuinely if physical exercise is seen as an improvement on the schoolchildren’s well-being and learning. In the future, the means to improve the operational culture of physical exercise of secondary schools should be especially important to consider.