Lisää liikettä KOLIKO-hankkeella? : Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä -hankkeen vaikutukset koulujen toimintakulttuuriin ja liikuntakäytäntöihin

Ida-Maria Sirén (2015). Lisää liikettä KOLIKO-hankkeella? Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä -hankkeen vaikutukset koulujen toimintakulttuuriin ja liikuntakäytäntöihin. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma, 71 s., 2 liitettä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä -hankkeen (KOLIKO) vaikutuksia hankekoulujen liikunnalliseen toimintakulttuuriin. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan hankkeen aikana toteutettuja liikuntakäytäntöjä ja niiden soveltuvuutta koulujen arkeen. KOLIKO-hanke toteutettiin neljässä eri kunnassa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella. Hankeaika oli 1.8.2011–30.6.2014 ja hankkeen hallinnoinnista vastasi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä koulupäivään sisältyvän liikunnan määrää. Päämääränä oli myös edistää koulujen liikunnallisen toimintakulttuurin muodostumista. Hankkeen keskeisimpänä toimenpiteenä oli liikuntakoordinaattorin palkkaaminen jokaiseen hankekuntaan. Ensisijaisena tutkimusaineistona käytetään liikuntakoordinaattorien haastatteluja. Lisäksi tarkastellaan hankekoulujen rehtorien kyselylomakevastauksia. Molemmat aineistot kerättiin toukokuun 2014 aikana. Haastattelujen analyysissä hyödynnettiin teemoittelua ja tuloksia vertailtiin rehtorien kyselylomakevastauksiin. KOLIKO-hankkeen vaikutukset koulujen liikunnalliseen toimintakulttuuriin riippuivat koulujen lähtökohdista sekä henkilökunnan asenteista. Hankkeeseen sisältyi paljon myönteisiä puolia ja sen aikana kouluissa toteutettiin lukuisia liikuntakäytäntöjä. On kuitenkin vaikea arvioida, missä määrin käytäntöjä tullaan toteuttamaan jatkossa. Keskeisimpinä ongelmina pidettiin joidenkin koulujen heikkoa sitoutumista hankkeeseen sekä puutteellista tiedottamista. Erityisesti joissain yläkouluissa hankkeen toteuttaminen oli haastavaa. Parhaiten koulujen arkeen soveltuivat sellaiset käytännöt, joita oli helppo toteuttaa muun koulutyön lomassa. Tutkimuksen perusteella voidaan havaita, että opettajat ja rehtorit ovat keskeisessä asemassa koulun liikuntahankkeiden onnistumisen kannalta. Koulujen liikunnallista toimintakulttuuria voidaan aidosti kehittää, jos liikunnan nähdään tukevan koululaisten hyvinvointia ja oppimista. Jatkossa olisi tärkeää pohtia keinoja, joilla erityisesti yläkoulujen liikunnallista toimintakulttuuria voitaisiin edistää.