Årets fester och livets högtider i Astrid Lindgrens barnböcker

Abstract

Tämän tutkielman tarkoitus on toimia jatkona vuonna 2011 tekemälleni kandidaatintutkielmalleni joulusta Astrid Lindgrenin lastenkirjoissa. Tässä tutkimuksessa olen laajentanut teeman koskemaan muitakin kalenterivuotemme juhlia. Yhtälailla kuin kandidaatintutkielmassani on pro gradu-tutkielmassani tarkoitus tarkastella juhlien ja juhlaperinteiden kuvausta Lindgrenin lastenkirjoissa. Samalla pyrkimyksenä oli nostaa esille sekä kirjojen välillä että kirjojen ja ruotsalaisten juhlaperinteiden välillä esiintyviä yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia. Juhlien lisäksi tarkastelin syntymän, kuoleman ja avioliiton kuvausta lastenkirjoissa, sillä kyseiset teemat liittyvät monesti elämän käännekohtiin ja yhdistyvät näin ollen myös moniin juhlatilaisuuksiin. Tutkielman tarkoituksena oli myös tutkia kuinka uskonnollinen näkökulma ja alueelliset erot näkyvät juhlien kuvauksessa. Samalla tarkastelin millainen merkitys juhlilla oli lastenkirjojen hahmoille. Tutkielman aiheen valintaan vaikuttivat mm. Lindgrenin keskeinen asema ruotsalaisessa lastenkirjallisuudessa ja kiinnostus siihen, kuinka pitkälti kirjojen kuvaus vastaa ruotsalaisia juhlaperinteitä. Tutkimuksessani keskityin käsittelemään neljää Lindgrenin satuhahmoa: Vaahteramäen Eemeliä, Marikkia, Melukylän lapsia ja Lottaa. Keskeisenä valintakriteerinä oli, että kyseisiä hahmoja käsittelevistä kirjoista löytyisi juhliin liittyvää materiaalia, mutta valintaan vaikutti myös satuhahmojen lähtökohdat. Kaiken kaikkiaan tutkimusmateriaali koostui 31 kirjasta, joihin lukeutuu romaaneja, kuvakirjoja, novelleja ja kokoelmia. Vaikka kirjojen julkaisuvuodet ulottuvat 1940-luvusta 1990-lukuun, ei varmuutta kirjojen todellisesta ajankohdasta ollut. Tästä syystä käytin vertailussa useampaa eri kirjaa, jotka keskittyivät juhlaperinteisiin Ruotsissa 1900-luvulla. Osassa taustakirjallisuudesta nostettiin esille perinteitä jo 1800-luvulta lähtien, joten näin taustamateriaali muodosti hyvin kattavan kuvan juhlaperinteistä Ruotsissa. Lindgrenin kirjoihin pohjautuvan tutkimusmateriaalin analysoin kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että juhlien kuvausten ja niiden laajuuden välillä on huomattavia eroja. Joulua kuvataan kirjoissa huolellisesti ja kontekstiin nähden suuressa mittakaavassa, kun taas toiset juhlat kuvataan huomattavasti suppeammin. Juhlien vietosta löytyy kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä ja eroavuudet ilmenevät lähinnä yksityiskohdissa tai erilaisten hahmojen ja tapahtumien välityksellä. Toisten hahmojen kohdalla pääpaino on enemmän muilla tapahtumilla, kun taas toisten kohdalla juhlapäivää kuvataan suurella hartaudella. Tutkimustulokset osoittavat kirjojen juhlaperinteiden vastaavan suurelta osin tuon ajan ruotsalaisen yhteiskunnan juhlaperinteitä, vaikka osa vanhemmista perinteistä näyttää hävinneen kirjojen ajoittumiskohtaan mennessä. Juhlien uskonnollinen puoli jää usein pinnalliseksi tai on jätetty kokonaan käsittelemättä eikä alueellisia eroja juurikaan näkynyt. Juhlilla näyttää olevan suuri merkitys lastenkirjojen hahmoille ja niihin kohdistuikin usein monenlaisia odotuksia ja pelkoja.