Globalisaatio sosiaalityössä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus kansainvälisistä sosiaalityön tutkimuksista

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä globalisaatiolla tarkoitetaan sosiaalityön yhteydessä. Tutkielman taustoituksessa määritellään globalisaatiota sekä sen ulottuvuuksia, jotka ovat taloudellinen, poliittinen, kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Lisäksi tutkielmassa käydään läpi sosiaalityön kansainvälistymisen historiaa sekä tarkastellaan sosiaalityön maailmanlaajuista määritelmää ja postmodernia sosiaalityötä.

Tutkimusmenetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka sallii kaikenlaisten tutkimustyyppien käytön aineistona. Tutkimusaineisto koostuu globalisaatiota käsittelevistä kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaisuista sosiaalityön tutkimuksista, jotka ovat sekä teoreettisia (30 kpl) että empiirisiä (7 kpl). Aineistonhaku tehty elektronisista tietokannoista systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, jotta hakutulokset olisivat tieteellisesti tarpeeksi luotettavia. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on luoda synteesi eli yhteenveto tutkimuksista. Synteesi on tehty sisällönanalyysia apuna käyttäen.

Tutkimusaineistosta esiin nousseita näkökulmia ovat käytännön, teorioiden, koulutuksen ja talouden näkökulmat. Aineistossa globalisaatio on määritelty moniulotteiseksi ilmiöksi, joka vaikuttaa sosiaalityön eri osa-alueisiin kuten käytäntöön sekä koulutukseen. Lisäksi globalisoitumisen myötä sosiaalityön tieto, taidot sekä arvot tulisivat arvioida uudelleen. Globalisaatio tuo mukanaan uusia sosiaalisia ongelmia sosiaalityön käytäntöön ja muuttaa sen toimintaympäristöä esimerkiksi taloudesta tulleen tehokkuusajattelun myötä. Lisäksi asiakaskunta on entistä monikulttuurisempaa.

Tutkimusaineistossa globalisaatiota ja siihen liittyviä ilmiöitä on pyritty selittämään suurimmaksi osin postmodernin teorian kautta. Tutkimusten mukaan tietoa globalisaatiosta tulisi sisällyttää sosiaalityön pakollisiin opintoihin sekä teoreettisesti että käytännön harjoittein, koska se vaikuttaa sosiaalityön käytäntöön entistä enemmän. Globalisaation ymmärtämistä auttaa tieto muilta tieteenaloilta. Lisäksi aineistosta nousee esiin globaalista taloudesta tulleiden käytäntöjen ja arvojen vastustamista, koska niiden nähdään olevan ristiriidassa sosiaalityön arvojen ja periaatteiden kanssa.

Globalisaatioon liittyvälle sosiaalityön empiiriselle tutkimukselle on tarvetta. Erityisesti tulisi tutkia sosiaalityön käytännön globaaleja ilmiöitä. Ilmiön ollessa maailmanlaajuinen, olisi hedelmällistä toteuttaa tutkimukset kansainvälisessä yhteistyössä ja laajentaa yhteistyötä myös käytännön sosiaalityöhön itseensä.

The purpose of this study was to clarify what globalization means in social work. The theoretical background consists of discussion concerning the definition of globalization and its different dimensions, which are economic, political, cultural and social. It also reviews the history of international social work and examines the global definition of social work and postmodern social work.

The study has been accomplished as an integrative literature review, because it allows the use of all kinds of research as its material. The data consists of both theoretical (30) and empirical (7) social work research published in international scientific journals. The data were collected systematically from electronic databases, so that the search results would be scientifically valid. The purpose of the literature review is to make a synthesis and to summarize the research findings. Articles were analyzed using content analysis.

There are four different perspectives on globalization that arise from the studies, which are concerning social work practice, theories, education and economic aspects. According to the studies, globalization is multidimensional phenomenon, which affects different aspects of social work, such as practice and education. Moreover, knowledge, skills and values of social work should be re-evaluated due to globalization. There are new global social problems in social work practice and working environment has changed for example due to principles of effectiveness which come from economic thinking.

Mainly postmodern theory was used in the articles. Postmodernism is used to explain globalization and phenomena related to it. According to the studies, knowledge about globalization should be included into social work education both theoretically and practically. The studies show that knowledge from other disciplines helps to understand globalization better. There is also resistance to the methods and values of economic thinking within social work research, because those are seen to be in conflict with social works values and principles.

There is a need for more empirical research on globalization in social work. Especially, there should be studies about global phenomena, which are met in social work practice. Because these phenomena are global, there is also need for more international cooperation both scientifically and in practice.