Show simple item record

dc.contributor.advisorVilkuna, Janne
dc.contributor.authorEinola, Jenni
dc.date.accessioned2015-09-16T12:51:37Z
dc.date.available2015-09-16T12:51:37Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1495746
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46833
dc.description.abstractTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää Suomen kulttuurihistoriallisten museoiden merkityksiä nykypäivänä pyrkimällä myös hieman ennustamaan tulevaisuudennäkymiä Suomen kansallismuseon ja Helsingin kaupunginmuseon museokävijöiden ja museoammattilaisten antamien näkökulmien kautta. Pro gradu -tutkielmani on esiselvitys laajemmille tutkimuksille sekä empiirisen aineiston hankinnan kokeilu, joiden pohjalta on mahdollista tulevaisuudessa tehdä kattavat tutkimukset Suomen kulttuurihistoriallisten museoiden merkityksistä. Tutkielmani otosmuseoiden avulla halutaan vastata kysymyksiin: 1. Minkälaisia merkityksiä Suomen kulttuurihistoriallisille museoille annetaan nykypäivänä, ja minkälaisia odotuksia museoiden tulevaisuuteen liittyy? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat Suomen kulttuurihistoriallisten museoiden merkityksiin? Tutkielmani perustuu pääosin Peter van Menschin museologian teoriaan, jossa tutkimuskohteita tarkastellaan neljän perusparametrin avulla: objekti kontekstin kanssa, kulttuuriperinnön säilyttämiseen vaadittavat toiminnot, kulttuuriperinnön säilyttämisestä vastaavat laitokset (esim. museo) ja yhteisö tai yhteiskunta. Jyväskylän yliopisto mukailee tätä määritelmää lisäämällä käsitteiden ympärille ajan ja kulttuurin ulottuvuudet. Tutkielman taustalla vaikuttaa myös jossain määrin Lauri Rauhalan kehittämä eksistentiaalinen fenomenologia. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jota on lähestytty tapaustutkimuksen kautta. Tutkimusaineisto on kerätty vuonna 2015 museokävijöiltä lomakehaastatteluilla ja museoammattilaisilta teemahaastattelujen avulla. Museokävijöitä osallistui tutkimukseen yhteensä 24 ja museoammattilaisia yhteensä 10. Tutkimusaineisto on analysoitu hyödyntäen, erityisesti fenomenologisissa tutkimuksissa käytettyä, Amedeo Giorgin menetelmää, jossa yksilön merkitysrakenteiden muodostamisen kautta muodostetaan yleiset merkitysrakenteet. Analysoinnissa on hyödynnetty myös teemoittelua. Suomen kansallismuseota ja Helsingin kaupunginmuseota on myös jonkin verran vertailtu keskenään. Tutkimusaineistoni kautta voidaan todeta, että tutkimuksessani mukana olleille museokävijöille museo on merkityksellinen erityisesti museon yhteytenä menneeseen ja nykyaikaan – ihmisyyteen. Museolla on merkitystä myös esimerkiksi kulttuuriperinnön säilyttäjänä sekä tiedon välittäjänä ja esittäjänä. Museokävijät käyvät museoissa erityisesti esimerkiksi kiinnostuksesta erilaisiin näyttelyihin mutta myös yleisestä halusta viettää vapaa-aikaa. Museokäyntiä saattavat rajoittaa kiinnostuksen puute, ajan rajallisuus ja saavutettavuuden haasteet esimerkiksi sijainnin ja kustannusten suhteen. Museoammattilaiset ovat sitä mieltä, että museolla on ensisijainen merkitys kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja esittämisessä. Museon merkityksiin vaikuttavat erityisesti museon ulkopuoliset ja sisäiset ajatukset sekä resurssit. Museoammattilaisten mukaan museoiden merkittävyyden ja arvostamisen lisäämiseksi museoiden tulee sisältäpäin muuttua – rakenteiden, mielikuvien ja toimintojen suhteen. Kun sisäiset rakenteet ovat kunnossa, voidaan esimerkiksi saavutettavuutta parantamalla ja osallistumista sekä osallistamista lisäämällä luoda merkittävyyttä ja vaikuttavuutta tulevaisuudessa. Uusiutumalla, museobrändäyksellä, voidaan vaikuttaa ihmisten mielikuviin museoista ja muokata myös kokonaisvaltaisesti museon toimintaa. Museokävijät toivovat, että tulevaisuuden museo lisää mahdollisuuksia kokea elämyksiä eri aistien avulla. Toisaalta monet pelkäävät, että uudistumisen myötä museot muuttuvat puuhailupaikoiksi, jolloin tapahtumien järjestämisestä tulee olennaisin osa museota ja museon keskeiset merkitykset kulttuuriperinnön säilyttäjänä unohtuvat.fi
dc.description.abstractThe topic of the thesis is to find out meanings of the Finnish museums of cultural history bringing out by aspects of the museum visitors and the museum professionals of The National Museum of Finland and Helsinki City Museum. The objective of the thesis is also slightly to predict the future of museums. The thesis is a pre-research for the comprehensive researches in the future. The main research questions are: 1. What kind of meanings are given to the Finnish museums of cultural history nowadays and what kind of expectations are related to the future of museums? 2. What kind of things have an influence on meanings of the Finnish museums of cultural history? The thesis is based on the context of Peter van Mensch’s museological theory which is comprised of the parameters: object with context, functions of preserving culture heritage, institutes of preserving culture heritage (museums) and society. University of Jyväskylä also includes time and culture aroud these parameters. Existential phenomenology of Lauri Rauhala has had also some influence on the thesis. The research methods are mainly qualitative. The thesis is approached by a case study. The research data is gathered by interviewing 24 museum visitors and 10 museum professionals in 2015. The research data is analysed using a method, used especially in researches of phenomenology, developed by Amedeo Giorgi. In this method general stuctures of meanings are created from individual structures of meanings. Results are clarified with themes. The National Museum of Finland and Helsinki City Museum are also compared to each other. The results of the thesis show that museums are significant for the museum visitors because of the connection to the past and the future – to humanity. Preserving culture heritage and passing on and presenting knowledge are also experienced meaningful. The museum visitors go to the museums because of interest in exhibitions but also general desire to have free time. The lack of interest, limits of time and challenges of accessibility might have influence on desire to go to museums. The museum professionals think that preserving culture heritage and passing on and presenting the knowledge are the most important meanings of the museums of cultural history. People’s thoughts in and out museums as well as resources have influence on the meanings of museums. According to the museum professionals museums should change stuctures, images and functions to gain more appreciation and meaningfulness. When stuctures are well you are able to develop accessibility, attendance and give opportunities to the museum visitors take part in activities, which increase meaningfulness and effectiveness in the future. The museum branding reshapes visions about museums but also improves functions comprehensively. The museum visitors also hope that museums give opportunities to have experiences with all senses. On the other hand they fear that museums change into places full of events and dalliance where the essential meanings are forgotten.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (147 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherMuseovirasto
dc.subject.otherSuomen kansallismuseo
dc.subject.otherHelsingin kaupunginmuseo
dc.subject.otherSuomen museoliitto
dc.titleMuseo - köydenvetoa tiedon ja elämyksien välillä : pohdintaa Suomen kulttuurihistoriallisten museoiden merkityksistä Suomen kansallismuseon ja Helsingin kaupunginmuseon museokävijöiden ja museoammattilaisten näkökulmista
dc.title.alternativePohdintaa Suomen kulttuurihistoriallisten museoiden merkityksistä Suomen kansallismuseon ja Helsingin kaupunginmuseon museokävijöiden ja museoammattilaisten näkökulmista
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201509162886
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosTaiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Art and Cultural Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineMuseologiafi
dc.contributor.oppiaineMuseologyen
dc.date.updated2015-09-16T12:51:38Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi315
dc.subject.ysomuseot
dc.subject.ysokulttuurihistoria
dc.subject.ysokulttuurihistorialliset museot
dc.subject.ysomerkitykset
dc.subject.ysokulttuuriperintö
dc.subject.ysokävijät
dc.subject.ysobrändäys
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record