Pystyvyyskäsityksiä selittävät tekijät alaselkäkipuisilla naishoitajilla

Abstract

Eerika Saarijärvi (2015). Pystyvyyskäsityksiä selittävät tekijät alaselkäkipuisilla naishoitajilla, Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 56 s., 4 liitettä. Minäpystyvyydellä tiedetään olevan merkittävä rooli alaselkäoireiden vähentymisen ja kuntoutumisen kannalta. Alaselkäkipuisten naishoitajien pystyvyyskäsityksiä ei ole juuri tutkittu, vaikka epäspesifi alaselkäkipu on alalla hyvin yleistä ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat merkittäviä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millaiset ovat alaselkäkipuisten naishoitajien pystyvyyskäsitykset, onko heidän terveyskunnon osatekijöillä yhteyttä pystyvyyskäsityksiin ja mitkä tekijät selittävät naishoitajien pystyvyyskäsityksiä. Aineisto oli osa UKK-instituutissa vuosina 2011–2015 toteutetun Prevention of Chronic Low Back Pain in Female Nurses (NURSE-RCT) -tutkimuksen 12 kuukauden seurantamittausaineistoa. Yhteensä 117 subakuuttia tai jaksottaista alaselkäkipua kokevaa naishoitajaa oli satunnaistettu neljään eri interventioryhmään (verrokki-, neuvonta-, harjoittelu-, neuvonta + harjoitteluryhmät). Päätulosmuuttujana käytettiin modifioitua The Low Back Activity Confidence Scalea (LoBACS). Seitsemäntoista kysymyksen pystyvyyskysely täytettiin terveyskuntomittausten yhteydessä 12 kuukauden seurannan kohdalla. Terveyskuntomuuttujien lisäksi selittävinä muuttujina tarkasteltiin numeerisella (0-10) asteikolla (Numeric Rating Scale, NRS) mitattua selkäkipua, koettua työkykyä, työviihtyvyyttä sekä vapaa-ajan viikoittaista fyysistä aktiivisuutta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 22-ohjelmalla. Tilastollisina testeinä käytettiin ristiintaulukointia, yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA), Kruskal-Wallisin testiä, Mann Whitney U-testiä, Spearmanin osittaiskorrelaatiota sekä yleistettyä lineaarista mallia (generalized linear models, GLMs). Alaselkäkipuiset naishoitajat olivat hyvin varmoja pystyvyydestään 12 kuukauden seurantamittausten kohdalla. Lihaskunto oli merkitsevä terveyskunnon osatekijä pystyvyyskäsitysten kannalta. Pystyvyyden eri osa-alueita selittivät vahvimmin koettu työkyky, vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden luokka ja terveyskuntomittauksista muunneltu punnerrus. Pystyvyyskäsitykset olivat vahvat kaikissa interventioryhmissä. Harjoitteluryhmässä liikuntaan liittyvät pystyvyyskäsitykset (p=0,048) ja kokonaispystyvyys (p=0,027) olivat neuvontaryhmää paremmat. Pystyvyyttä selittävien tekijöiden osuus vaihteli ryhmittäin. Tarkastellut muuttujat selittivät pystyvyyttä voimakkaammin neuvonta- ja neuvonta + harjoitteluryhmissä kuin verrokki- ja harjoitteluryhmissä. Koettu työkyky, vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ja lihaskunto olivat naishoitajien koetun pystyvyyden kannalta tärkeämpiä kuin työviihtyvyys tai kivun kokeminen. Alaselkäkipuiset naishoitajat voivat pystyvyyskäsitystensä kannalta hyötyä oikeinkohdistetusta neuvonnasta ja harjoittelusta. Pystyvyysuskomuksia olisi tärkeää selvittää koko intervention ajan, jolloin mahdolliset interventiojakson aikana tapahtuneet muutokset ilmenisivät. Käyttökelpoisia arviointi- ja seurantamenetelmiä ja päteviä pystyvyyskäsitysmittareita tarvitaan jatkossakin. Näin voitaisiin jo akuutissa ja subakuutissa vaiheessa vahvistaa alaselkäkipuisten aktiivista itsesäätelyä kipunsa suhteen, edistää heidän kuntoutumistaan ja ehkäistä kivun pitkittymistä ja uusiutumista.

Eerika Saarijärvi (2015). Factors explaining Self-efficacy in Female Nurses with Low Back Pain. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, (Sport and Exercise Medicine), Master’s thesis, 56 pp, 4 appendices. Self-efficacy is an important predictor of functional recovery in nonspecific low back pain. The role of self-efficacy beliefs among female nurses have not been widely investigated although low back pain is very common musculoskeletal problem among nursing staff and it causes significant economic costs. The purpose of this study was to determine self-efficacy beliefs among female nurses, investigate the association between health-related fitness tests and self-efficacy and describe factors explaining nurses’ confidence in their ability to perform tasks successfully. The data is part of the UKK-institute Prevention of Chronic Low Back Pain in Female Nurses (NURSE-RCT) 12 months follow-up data collected during 2011–2015. Female nurses (n=117) with subacute or recurrent low back pain were randomized to one of the four intervention groups (control-, counselling-, exercise- and counselling + exercise). The primary outcome was the modified version of The Low Back Activity Confidence Scale (LoBACS). The questionnaire was filled while subjects participated in the health-related fitness tests after six months intervention had finished. In addition to five health-related fitness test, Numeric Rating Scale (NRS) for pain, work ability, job satisfaction, and overall level of physical activity were analysed. The analyses were carried out using IBM SPSS Statistics 22 software. Descriptive statistics were calculated and differences between intervention groups were examined using cross-tabulation, one-way analysis of variance (ANOVA) and Kruskal Wallis Test. A comparison between age groups was done using Mann-Whitney U test. Correlations between self-efficacy beliefs and health-related fitness test were examined using Spearman partial correlation coefficients and explanatory factors using generalized linear models (GLMs). According to the results at 12 months follow-up, nurses with low back pain were very confident in their capability to perform requested tasks successfully. Muscle strength was significantly associated with subjects’ self-efficacy beliefs. Work ability, overall level of physical activity and modified push-up explained best beliefs in whole sample. Subjects within different intervention groups were also confident. Subjects in exercise group had better beliefs concerning exercise (p=.048) and total self-efficacy (p=.027) compared to counselling group. The explanatory factors varied between intervention groups. Factors investigated in this thesis explained nurses’ self-efficacy beliefs better among counselling- and counselling + exercise group than control- or exercise group. Self-reported work ability, overall level of physical activity and muscle strength were more important to nurses’ self-efficacy beliefs than job satisfaction or pain. Nurses with subacute or recurrent low back pain might benefit from functional counselling and physical training. In order to detect changes occurred during interventions, self-efficacy beliefs should be measured from the beginning of interventions. Although several instruments assessing self-efficacy have been developed in the context of low back pain there still is need for reliable and valid method of assessment of in acute and subacute stage. It would enhance subjects’ active self-regulation in early stages, promote their rehabilitation process and prevent poor long-term outcome.