Yleisöpalaute toimittajan työssä

Abstract

Journalismin yleisösuhde on kahden viime vuosikymmenen aikana muuttunut perustavalla tavalla. Muuttuva maailma on murtanut journalismin perinteiset lähettäjän ja vastaanottajan roolit, ja kiristänyt kilpailua yleisöistä. Suurimman mullistuksen on tuonut Internet ja ennen muuta sosiaalinen media, joka on mahdollistanut juttujen ja uutisten reaaliaikaisen levittämisen,kommentoinnin, kritiikin ja palautteenannon. Samalla se on muuttanut journalistista työtä vaatien toimittajalta uudenlaista avoimuutta ja osallistumista.

Tässä pro gradu -työssä selvitetään journalismin murroksen vaikutuksia toimittajan työhön. Tutkimuskohteena on yleisön ja toimittajien vuorovaikutus aivan työn arjen, toimittajien yleisöltä saaman palautteen tasolla. Tutkimus vastaa kysymyksiin siitä, millainen on toimittajien suhde yleisöltä tulevaan palautteeseen, mitä siitä ajatellaan ja miten sitä työssä hyödynnetään. Lisäksi työ selvittää, aiheuttaako lisääntynyt (kriittinen) palaute toimittajille stressiä. Selvää on, että sosiaalinen media on kasvattanut toimittajien saaman palautteen määrää. Vaikka kritiikki on ollut osa työtä aina, on nykyajassa uutta sen julkisuus ja volyymi. Juuri se tekee palautekokemusten tutkimisesta äärimmäisen ajankohtaista ja kiinnostavaa.

Tutkimuksen aineistona ovat yhteensä kymmenen toimittajan teemahaastattelut, jotka tehtiin maalis–joulukuussa 2014. Pro gradun lähestymistapa on laadullinen, ja aineistoa eritellään sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella toimittajien palautekokemukseen vaikuttaa keskeisesti toimittajan aktiivisuus ja asennoituminen palautteeseen. Yleisön palaute on toimittajista toivottua ja tärkeää, mutta huomattava osa siitä on epärelevanttia, jopa asiatonta. Parhaimmillaan palaute motivoi ja muistuttaa toimittajaa yleisösuhteesta. Työn perusteella voidaan kuitenkin myös todeta, että kriittinen palaute on toimittaja työn kuormitustekijä, joka tulisi jatkossa ottaa huomioon esimerkiksi toimittajien työhyvinvointia ja työssäjaksamista pohdittaessa. Lisäksi toimittajan osallistuminen ja vuorovaikuttaminen sosiaalisessa mediassa pitäisi tunnustaa entistä painokkaamin osaksi 2010-luvun journalistista työtä.