Yleisöpalaute toimittajan työssä
Journalismin yleisösuhde on kahden viime vuosikymmenen aikana muuttunut perustavalla tavalla. Muuttuva maailma on murtanut journalismin perinteiset lähettäjän ja vastaanottajan roolit, ja kiristänyt kilpailua yleisöistä. Suurimman mullistuksen on tuonut Internet ja ennen muuta sosiaalinen media, joka on mahdollistanut juttujen ja uutisten reaaliaikaisen levittämisen,kommentoinnin, kritiikin ja palautteenannon. Samalla se on muuttanut journalistista työtä vaatien toimittajalta uudenlaista avoimuutta ja osallistumista.
Tässä pro gradu -työssä selvitetään journalismin murroksen vaikutuksia toimittajan työhön. Tutkimuskohteena on yleisön ja toimittajien vuorovaikutus aivan työn arjen, toimittajien yleisöltä saaman palautteen tasolla. Tutkimus vastaa kysymyksiin siitä, millainen on toimittajien suhde yleisöltä tulevaan palautteeseen, mitä siitä ajatellaan ja miten sitä työssä hyödynnetään. Lisäksi työ selvittää, aiheuttaako lisääntynyt (kriittinen) palaute toimittajille stressiä. Selvää on, että sosiaalinen media on kasvattanut toimittajien saaman palautteen määrää. Vaikka kritiikki on ollut osa työtä aina, on nykyajassa uutta sen julkisuus ja volyymi. Juuri se tekee
palautekokemusten tutkimisesta äärimmäisen ajankohtaista ja kiinnostavaa.
Tutkimuksen aineistona ovat yhteensä kymmenen toimittajan teemahaastattelut, jotka tehtiin maalis–joulukuussa 2014. Pro gradun lähestymistapa on laadullinen, ja aineistoa eritellään sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella toimittajien palautekokemukseen vaikuttaa keskeisesti toimittajan aktiivisuus ja asennoituminen palautteeseen. Yleisön palaute on toimittajista toivottua ja tärkeää, mutta huomattava osa siitä on epärelevanttia, jopa asiatonta. Parhaimmillaan palaute motivoi ja muistuttaa toimittajaa yleisösuhteesta. Työn perusteella voidaan kuitenkin myös todeta, että kriittinen palaute on toimittaja työn kuormitustekijä, joka tulisi jatkossa ottaa huomioon esimerkiksi toimittajien työhyvinvointia ja työssäjaksamista pohdittaessa. Lisäksi toimittajan osallistuminen ja vuorovaikuttaminen sosiaalisessa mediassa pitäisi tunnustaa entistä painokkaamin osaksi 2010-luvun journalistista työtä.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29747]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Uutinen syntyy uudelleen : uutinen ja uutisjournalismi monimediaisessa toimintaympäristössä - tapauksena Yleisradion alueelliset uutiset
Hytönen, Timo (Jyväskylän yliopisto, 2013) -
Toimittajat parrasvaloissa : Helsingin Sanomien Musta laatikko -esiintyjien kokemuksia livejournalismista
Lilja, Esa (2020)Livejournalismi on uusi journalismin muoto, josta myös akateeminen tutkimus on alkanut kiinnostua viime aikoina. Käsitteellä livejournalismi viitataan tapahtumaan, jossa journalistit esittävät aiemmin julkaisemattomia ja ... -
Koettu resilienssi toimittajan työssä : kuinka toimittajat kuvaavat ammatissaan koettua työhyvinvointia
Kuparinen, Jesse (2023)Tässä tutkimuksessa perehdyn siihen, mitkä asiat suojaavat media-alalla työskenteleviä työuupumukselta ja kuinka toimittajat itse omaa työssä jaksamistaan kuvaavat. Media-alalta on poistunut vuosikymmenessä satoja ... -
Vuorovaikutuksen jännitteet toimittajan työssä : sovittelujournalismin herättämiä näkökulmia
Gerlander, Maija; Hautakangas, Mikko; Ahva, Laura (Prologos ry, 2018)Vuorovaikutus on läsnä toimittajien työssä monella tavalla. Suhde yleisöön on keskeinen toimittajan työtä määrittävä motivaatio ja työn kohde, ja suuri osa tiedonhankinnasta tapahtuu vuorovaikutuksessa lähteiden kanssa. ... -
”Tää on merkittävintä, mitä mä olen journalismin piirissä tehnyt tai tulen koskaan tekemään” : Helsingin Sanomien Mustan laatikon tekijöiden kokemuksia livejournalismista
Kuukkanen, Tatu (2021)Tutkin tässä tutkielmassa uutta journalismin muotoa: livejournalismia, josta akateeminen tutkimus on vasta äskettäin kiinnostunut. Livejournalismissa toimittajat kertovat aikaisemmin julkaisemattomia, käsikirjoitettuja ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.