Koulukuri osana oppikoulunopettajan kasvatustyötä : oppilaiden rankaiseminen Kuopion tyttölyseossa 1963-1973
1960-luvulla suomalainen koulujärjestelmä oli muutosten kourissa. Kansakoulun ja oppikoulun muodostama rinnakkaiskoulujärjestelmä korvautui 1970-luvun kuluessa vaiheittain yleisellä ja yhtäläisellä peruskoululla. Peruskoulumuutokseen johtaneet kehityskulut muuttivat myös oppikoulunopettajien asemaa ja työnkuvaa. Etenkin keskikouluasteen massoittuessa aikaisemmin valikoidun oppilasaineksen kanssa työskennelleet oppikoulunopettajat kohtasivat vaihtelevan tasoisia oppilaita erilaisista taustoista. Uuden, oppilaan yksilöllistä kehitystä sekä sosiaalista ja demokraattista kasvatusta ajavan pedagogiikan vaatimukset kohdistuivat myös oppikoulunopettajiin. Yhteiskunnassa nousseet ja erityisesti opiskelijaradikaaleissa ja Teiniliikkeessa menifestoituneet vaatimukset koulujen demokratisoitumisesta ja oppilaiden aseman parantamisesta horjuttivat oppikoulunopettajien aikaisemmin vallinnutta ehdotonta auktoriteettiasemaa.
Tätä taustaa vasten tarkastelen oppikoulun kuri- ja kasvatuskäytänteitä ja oppikoulunopettajien näkemyksiä omasta kasvatustehtävästään Kuopion tyttölyseossa lukuvuosina 1963/1964 - 1972/1973. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona olen käyttänyt Kuopion tyttölyseon rangaistuskirjaa, opettajainkokousten pöytäkirjoja sekä vanhempainneuvoston kokouspöytäkirjoja. Tutkimus on toteutettu yhdistellen kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä.
Tutkimusajanjaksolla koulussa annettujen rangaistusten, etenkin lievempien, määrä laski radikaalisti. Tulkitsen tämän johtuneen kahdesta syystä. Turhiksi koettuja sääntöjä ja rajoituksia karsittiin, ja opettajat tulivat varovammiksi rangaistusten antamisen suhteen. He todennäköisesti pyrkivät kurinpitoon muiden, lievempien keinojen avulla. Rankaisemisessa painotettiin sitä, että rankaisemisen tuli tapahtua oikein. Aineistoni perusteella Kuopion tyttölyseon opettajien mielestä oikeanlaista rankaisemista luonnehtivat esimerkiksi oppilas- ja tapauskohtaisuus, tahallisuuden arvioiminen, joustaminen, oppilaisiin luottaminen ja rangaistuksen tarpeen kyseenalaistaminen. Jokainen tapaus piti arvioida suhteessa tapaukseen liittyviin asianhaaroihin ja oppilaan taustaan ja persoonaan.
Tutkimusajanjaksolla sekä opettajan että oppilaan asema oppikoulussa muuttui. Kehityskulut olivat jossain mielessä päinvastaisia. Siinä missä opettajan kyseenalaistamaton auktoriteettiasema murtui, saivat oppilaiden oikeudet enemmän huomiota. Rankaisuvalta muuttui eräänlaisesta opettajan rajoitetusta mielivallasta demokraattisesti valittujen kouluneuvostojen toiminnan osaksi.
...
Alternative title
Oppilaiden rankaiseminen Kuopion tyttölyseossa 1963-1973Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29601]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Vitsasta eristykseen : koulujen rangaistuskäytänteiden historiasta
Puranen-Impola, Karoliina (Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry, 2022)Karttakepillä oppilasta sormille lyövä opettaja on tuttu koulun historiaa koskevasta kuvastosta. Moni tunnistaa myös kertomukset opettajalta saadusta luunapista, tukkapöllystä tai muunlaisen ruumiillisen rangaistuksen ... -
Oppilaiden kurinalaistamista ja kategorisointia : suomalaisten oppikoulujen rangaistuskäytänteistä
Puranen-Impola, Karoliina (Suomen kouluhistoriallinen seura, 2022)Lectio praecursoria Suomen historian väitöskirjaan Kurinalaistamisen ja kategorisoinnin keino. Rangaistuskäytänteet seitsemässä suomalaisessa oppikoulussa 1905–1925, Jyväskylän yliopistossa 28.1.2022. -
Kiltit tytöt, vilkkaat pojat? : sukupuoli ja koulukuri 1800-1900-lukujen vaihteen oppikouluissa
Puranen, Karoliina (2015)Tämä tutkielma käsittelee sukupuolen rakentumista oppikoulujen koulukurissa 1800–1900- lukujen vaihteessa. Lähdeaineistona on käytetty Tampereen suomalaisen tyttökoulun, Kuopion suomalaisen yhteiskoulun ja Jyväskylän ... -
School Detention in Finland : A Pilot Study
Saloviita, Timo (Open Access Publishing Group, 2017)Although detention is one of the most popular methods of punishment in schools, it is being met with increasing criticism as an educational intervention. Few studies have explored its use to date; therefore, the present ... -
Moninainen, moniarvoinen, arvoton : määritelmiä koulukurille ja -kuritukselle 1890-luvulta yleiseen oppivelvollisuuteen
Tähtinen, Jaana (2015)Kansakoulun ideologisella taustalla oli ajatus siitä, että sen oli tarjottava jokaiselle lapselle säätyyn tai sukupuoleen katsomatta samanlainen pohjakoulutus. Aikanaan kansakoululaitos nähtiin radikaalina uudistuksena ja ...