dc.contributor.advisor | Kiuru, Noona | |
dc.contributor.advisor | Hirvonen, Riikka | |
dc.contributor.author | Puonti, Ville | |
dc.date.accessioned | 2015-07-08T10:07:32Z | |
dc.date.available | 2015-07-08T10:07:32Z | |
dc.date.issued | 2015 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1477244 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46488 | |
dc.description.abstract | Tässä TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun -pitkittäistutkimukseen kuuluvassa tutkimuksessa selvitettiin (a) suomalaisten kuudesluokkalaisten ja heidän opettajiensa keskuudessa esiintyviä sukupuolieroja temperamentissa, (b) sitä, oliko oppilaiden ja opettajien temperamenttidatasta löydettävissä kolme vakiintunutta temperamenttityyppiä (joustava, alikontrolloiva ja ylikontrolloiva), (c) oppilaiden temperamenttityyppien ja sukupuolten välisiä eroja kouluhyvinvoinnissa, sekä (d) sitä, olivatko oppilaan temperamenttityypin ja sukupuolen yhteydet oppilaan kouluhyvinvointiin erilaisia riippuen opettajan temperamenttityypistä. Itsearviot temperamentista kerättiin 577 oppilaalta ja 40 opettajalta käyttämällä muokattua versiota The Early Adolescent Temperament Questionnaire – Revised (EATQ-R) -kyselystä sekä The Adult Temperament Questionnaire (ATQ) -kyselyä. Oppilaiden kouluhyvinvointia (kouluviihtyyden, koulutyöhön liittyvän stressin ja kouluvastaisten asenteiden suhteen) selvitettiin itsearviointilomakkeella. Tulokset osoittivat, että oppilaan temperamenttityyppi ja sukupuoli olivat yhteydessä oppilaan kouluhyvinvointiin silloinkin, kun oppilaan koulutaidot oli kontrolloitu. Joustavaa temperamenttityyppiä ilmentävät oppilaat (joita luonnehti korkea tahdonalainen itsesäätely ja ulospäinsuuntautuneisuus, sekä matala negatiivinen emotionaalisuus) raportoivat parempaa kouluhyvinvointia verrattuna alikontrolloiviin oppilaisiin (joita luonnehti korkea ulospäinsuuntautuneisuus, matala tahdonalainen itsesäätely sekä keskiarvoinen taso negatiivisessa emotionaalisuudessa) ja ylikontrolloiviin oppilaisiin (joita luonnehti keskiarvoinen taso tahdonalaisessa itsesäätelyssä, korkea negatiivinen emotionaalisuus sekä matala ulospäinsuuntautuneisuus). Lisäksi tytöt arvioivat kouluhyvinvointinsa paremmaksi kuin pojat. Oppilaan temperamenttityypin ja sukupuolen yhteyksissä oppilaan kouluhyvinvointiin ei havaittu opettajan temperamenttityypistä riippuvia eroja. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella suositellaan, että opettajat pyrkivät yhteistyössä oppilaidensa kanssa luomaan oppilaiden erilaisten temperamenttitaipumusten kanssa yhteensopivia luokkaympäristöjä, jotta kaikkien oppilaiden kouluhyvinvointia voidaan parantaa. | fi |
dc.description.abstract | This research, as part of the STAIRWAY – From Primary School to Secondary School -longitudinal study, examined (a) gender differences in the temperaments of Finnish sixth-grade students and their teachers, (b) whether three previously established types of temperament, Resilient, Undercontrolled and Overcontrolled, could be extracted from the temperament data of the students and the teachers, (c) differences in student well-being in school based on student temperament type and gender, and (d) whether the associations of student temperament type and gender with student well-being in school would be different depending on teacher temperament type. Self-ratings of temperament were obtained from 577 students and 40 teachers using a modified version of the Early Adolescent Temperament Questionnaire - Revised (EATQ-R) and The Adult Temperament Questionnaire (ATQ). Students assessed their well-being in school (in terms of school satisfaction, schoolwork related stress and anti-school attitudes) using a self-report questionnaire. The results showed that both student temperament type and gender were associated with student well-being in school after controlling for students’ academic skills: students exhibiting the Resilient temperament type (characterized by high levels of Effortful control and Surgency, and a low level of Negative affectivity) reported higher well-being in school than students exhibiting the Undercontrolled type (characterized by a high level of Surgency, a low level of Effortful control, and an average level of Negative affectivity) or the Overcontrolled type (characterized by an average level of Effortful control, a high level of Negative affectivity, and a low level of Surgency). Furthermore, girls reported higher well-being in school than boys. Finally, the results showed that the associations of student temperament type and gender with student well-being in school did not differ based on teacher temperament type. The results of this study suggest that teachers should work together with their students to create classroom environments that fit the different temperamental predispositions of the students in order to achieve higher well-being in students of all temperament types. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (48 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | eng | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | temperamentti | |
dc.subject.other | temperamenttityyppi | |
dc.subject.other | sukupuolierot | |
dc.subject.other | hyvinvointi | |
dc.subject.other | kouluhyvinvointi | |
dc.subject.other | sopeutuminen | |
dc.subject.other | yhteensopivuus | |
dc.subject.other | RUO | |
dc.subject.other | ARC | |
dc.subject.other | joustava | |
dc.subject.other | joustavuus | |
dc.subject.other | alikontrolloiva | |
dc.subject.other | ylikontrolloiva | |
dc.title | The associations of student temperament type, gender and teacher temperament type with adolescent well-being in school | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201507082551 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Psykologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Psychology | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psykologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psychology | en |
dc.date.updated | 2015-07-08T10:07:32Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 202 | |
dc.subject.yso | temperamentti | |
dc.subject.yso | sukupuolierot | |
dc.subject.yso | hyvinvointi | |
dc.subject.yso | koulu | |
dc.subject.yso | sopeutuminen | |
dc.subject.yso | yhteensopivuus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |