dc.contributor.advisor | Tuominen, Kimmo | |
dc.contributor.author | Koskivaara, Olli | |
dc.date.accessioned | 2015-06-25T18:45:00Z | |
dc.date.available | 2015-06-25T18:45:00Z | |
dc.date.issued | 2013 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46422 | |
dc.description.abstract | Tässä tutkielmassa tarkastellaan klassisesti skaalainvarianttia systeemiä kvanttimekaniikan
keinoin. Lähtökohdaksi otetaan klassinen mekaniikka, ja tarkastelemalla vaikutusintegraalia
todetaan, että ainoa systeemin skaalainvarianssin takaava potentiaali
on muotoa D/r^2, missä D on vakio. Tämän jälkeen siirrytään ratkaisemaan Schrödingerin
yhtälöä kyseiselle potentiaalille. Ensiksi huomataan, että dimensioanalyysin
perusteella sidottuja tiloja esittäviä ratkaisuja ei voi olla. Lisäksi havaitaan negatiivisia
energioita vastaavien tilojen olevan ongelmallisia. Nämä ongelmat asetetaan
kuitenkin sivuun, ja ratkaistaan ominaisarvo-ongelma suoraviivaisesti. Tuloksena saadaan
negatiivisille energioille matemaattisesti hyvin määritellyt ratkaisut. Ongelmaksi
muodostuvat kuitenkin ratkaisujen raju oskillointi origon läheisyydessä sekä negatiiviseen
äärettömyyteen jatkuvat energiat.
Katkaisemalla potentiaali etäisyydelle epsilon origosta ja ratkaisemalla ominaisarvo-ongelma
uudestaan saadaan alhaalta rajoitettu diskreetti energiaspektri, joka vastaa odotuksia
fysikaalisesta tilanteesta. Seuraavaksi ongelmana on rajan epsilon -> 0 ottaminen siten, että
tilanteen fysikaalinen mielekkyys säilyy. Ratkaisu saadaan vaatimalla, että perustilan
energia E_1 pysyy rajaprosessissa vakiona. Muut energiatilat häviävät rajankäynnissä,
ja potentiaalin voimakkuutta kuvaavan parametrin arvo määräytyy.
Tutkielman viimeisessä osiossa keskustellaan klassisen ja kvanttimekaanisen analyysin
välisestä erosta. Skaalainvariantissa systeemissä ei voi esiintyä energiaskaalaa, kuten
dimensioanalyysikin jo ennakoi. Pitkän analyysin seurauksena saatiin kuitenkin
ratkaisu, jolla on hyvin määritelty perustila. Näennäisen ristiriidan todetaan olevan
seurausta anomaalisesta symmetriarikosta, joka tapahtuu siirryttäessä klassisesta teoriasta
kvanttiteoriaan. Tässä työssä tarkasteltu 1/r^2 -potentiaali on esimerkki tapauksesta,
jossa systeemillä klassisesti ollut symmetria, tässä tapauksessa skaalainvarianssi,
rikkoutuu siirryttäessä kvanttiteoriaan. Lopuksi esitellään lyhyesti muita symmetriarikkoja
sekä joitakin niihin liittyviä ilmiöitä. | fi |
dc.description.abstract | In this Bachelor’s thesis a classically scale invariant system is studied from a quantum
mechanical point of view. By studying the classical action integral it is first derived,
that the only potential that guarantees a system to be scale invariant is the infamous
inverse square potential D/r^2 , where D is a constant. Next, the potential is inserted into
Schrödinger’s equation. It is first noted that on the grounds of dimensional analysis
there cannot be bound states. Also, negative energy states are noticed to be problematic.
These problems are put aside, and the eigenvalue problem is solved straightforwardly,
resulting with normalizable solutions for the negative energy states. Although
the solutions are well defined mathematically, they do not satisty the usual
expectations one has for a physical system. There is no ground state energy, and the
solutions oscillate infinitely rapidly near the origin.
As the origin is problematic, the potential is introduced again with a cutoff distance
epsilon from the origin. The eigenvalue problem is solved again, resulting with a bounded
discrete energy spectrum. The next problem is how to take the limit epsilon -> 0 without
losing the physical properties of the situation. The answer is to require that the ground
state energy remains constant during the process. When the limit is taken, all excited
states vanish, and the value of the coupling constant, describing the strength of the
potential in question, is fixed.
The last part of this thesis deals with the differences between the classical and quantum
mechanical analyses. A preferred energy scale cannot exist since the system is
scale invariant, an argument supported by the dimensional analysis. Yet a solution
with a well defined ground state was obtained. This seeming conflict between the
analyses is identified to be a consequence of a phenomenon called anomalous symmetry
breaking. Thus, the study of the inverse square potential offers an example of
broken scale invariance. The symmetry of the classical situation is broken by quantization
when a quantum mechanical analysis is carried out. Finally, other symmetry
breakings occuring in physics are shortly introduced. | en |
dc.format.extent | 23 | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | kvanttimekaniikka | |
dc.subject.other | skaalainvarianssi | |
dc.subject.other | symmetriarikko | |
dc.title | Skaalainvarianssi kvanttimekaniikassa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201506252455 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Mathematics and Science | en |
dc.contributor.laitos | Fysiikan laitos | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Teoreettinen fysiikka | fi |
dc.date.updated | 2015-06-25T18:45:01Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | en |