Tutkielmassa tarkastellaan italialaisia iskelmäkappaleita sekä niiden suomalaisia versioita. Korpus koostuu kahdeksasta italialaisesta 1960–1970 -lukulaisesta iskelmästä sekä niiden suomalaisista versioista. Työssä tutkitaan kappaleiden sanoituksia 1960–1970 -luvun seksuaalivallankumouksen näkökulmasta.
Tekstejä vertaillaan sekä kieliopillisesti että sisällöllisesti pitäen erityisesti silmällä seksuaalikulttuurin muutosta ja naisen aseman kehitystä kummassakin maassa ko. ajankohtana. Hypoteesit ovat seuraavat: 1) seksuaalisuuden kuvaus lauluissa tulee sitä rohkeammaksi, mitä myöhempi teksti on kyseessä; 2) italian- ja suomenkieliset tekstit vastaavat sisällöllisesti toisiaan; 3) kieliopillisesti versiot vastaavat toisiaan, sekä 4) naisen asema muuttuu laulujen myötä sitä voimakkaammaksi, mitä myöhempi teksti on kyseessä.
Ensimmäinen hypoteesi toteutuu: Teksteistä käy selvästi ilmi muutos seksuaalisuuden kuvauksessa. Iskelmäparissa Quando vedrai la mia ragazza/Odota en suomenkielinen
versio viittaa seksuaalisuuteen; Quando m’innamoro/Milloinkaan en löydä samanlaista alkuperäinen on seksuaalisempi, joskin myös suomenkielisessä on viittauksia seksuaalisuuteen; Ti regalo gli occhi miei/Sulle silmäni annan molemmat versiot viittaavat seksuaalisuuteen; parissa La pioggia/Mä aurinkoon jään kumpikaan versio ei viittaa selkeästi fyysiseen suhteeseen; Alle porte del sole/Vasten auringon siltaa alkuperäinen versio on eksplisiittisempi; Ma che freddo fa/Seikkailu suomalainen versio on eksplisiittinen, alkuperäinen ei lainkaan; Sì/Niin italialainen on erittäin eksplisiittinen, suomalainen ei lainkaan; A far l’amore comincia tu/Potki potki sä vain -parin alkuperäisteksti on erittäin eksplisiittinen, kun taas suomalainen on vihjaileva. Voimme päätellä seksuaalivallankumouksen olleen voimakkaampi alkuperämaassa Italiassa.
Sen sijaan toinen hypoteesi ei toteudu: erikieliset versiot eivät juuri vastaa sisällöllisesti toisiaan. Ainoastaan kahdessa tapauksessa kahdeksasta suomalainen versio on enemmän tai vähemmän vapaa käännös italialaisesta alkutekstistä. Seksuaalisuutta käsitellään eksplisiittisesti viidessä alkutekstissä mutta vain neljässä suomenkielisessä tekstissä.
Kieliopillisesti versioissa on yhtä paljon samankaltaisuutta kuin eroavaisuutta. Italiankielinen versio on suomalaista useammin syntaktisesti monimuotoisempi. Ainoastaan yhdessä parissa suomalainen versio on alkuperäistä monipuolisempi. Italialaiset tekstit sisältävät suomalaisia enemmän metaforia, kun taas suomalaisissa teksteissä on italialaisia useammin allitteraatiota. Toistoa ja personifikaatiota esiintyy molemmissa yhtä paljon.
Neljäs hypoteesi naisen asemasta käy osittain toteen. Kuudestatoista iskelmästä yhdentoista laulun päähenkilö on nainen, kun taas ainoastaan viidessä päähenkilö on mies. Naiset myös ottavat myös miehiä useammin teksteissä aktiivisen roolin joko fyysisesti tai mentaalisesti. Poikkeuksena tästä hypoteesista ovat Ti regalo gli occhi miei, Sulle silmäni annan, Ma che freddo fa, Niin sekä Potki potki sä vain. Kahdessa tapauksessa, Mä aurinkoon jään ja Seikkailu naisen rooli jää epäselväksi.
...
