Yläkoulun liikunnanopettajien käsityksiä tanssista ja tanssinopettamisesta

Abstract

Wallasvaara, M. 2015. Yläkoulun liikunnanopettajien käsityksiä tanssista ja tanssinopettamisesta. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. 89s., 1 liite. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia käsityksiä yläkoulun liikunnanopettajilla on tanssista ja sen opettamisesta yläkoulussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka tyytyväisiä liikunnanopettajat ovat liikunnanopettajakoulutuksesta saamiinsa tanssinopetustaitoihin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös, miten opettajat asennoituvat tanssinopettamista kohtaan ja millaisia työtapoja he käyttävät tanssinopetuksessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten taustatekijät kuten esimerkiksi opettajan sukupuoli, tanssiharrastuneisuus, tanssipedagogiikan opintojen suorittaminen ja työkokemus liikunnanopettajana sekä liikunnanopettajakoulutuksen aikaiset muistot, ovat yhteydessä tanssin merkitysten kokemiseen, eri tanssilajien opetushalukkuuteen ja kokemukseen omista tanssinopetustaidoista. Tutkimukseen osallistui 94 suomalaista liikunnanopettajaa, joista 66 % oli naisia 34 % miehiä. Tutkimusaineisto kerättiin toukokuussa 2013 internet-kyselylomakkeella, joka lähetettiin liikunnanopettajille sähköpostitse Liikunnan- ja Terveystiedon Opettajat ry:n kautta. Tausta-tietojen lisäksi kyselylomake sisälsi mittareita, joilla selvitettiin muun muassa liikunnanopettajien kokemia tanssin eri merkityksiä, liikunnanopettajien tyytyväisyyttä liikunnanopettajakoulutuksesta saatuihin tietoihin ja taitoihin ja opettajien asennoitumista tanssinopettamiseen ja tanssinopettamishalukkuutta. Aineistoa tarkasteltiin kuvaamalla sitä prosenteilla, frekvensseillä, keskiarvoilla ja keskihajonnoilla Aineistoa analysoitiin T-testillä, Kruskal Wallis –testillä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa ja Pearsonin Chi Square – testiä käyttämällä. Kolmogorov-Smirnov -testiä käytettiin normaalijakautuneisuuksien testaamisessa sekä t-testien ehtojen tarkastelussa Lisäksi muuttujien välisten yhteyksien selvittämiseen käytettiin yksisuuntaista riippumattomien ryhmien varianssianalyysia. Varianssien saman suuruuksia testattiin Levenen homogeenisuustestin avulla. Post-hoc testiä käyttämällä havaittiin ryhmien väliset erot, joita tulkittiin Tukeyn HSD -testin avulla. Tutkimuksessa käytettyjen mittareiden sisäistä johdonmukaisuutta arvioitiin käyttämällä Cronbachin alfa- kerrointa. Tutkimustulosten mukaan yläkoulun liikunnanopettajat suhtautuvat tanssinopettamiseen positiivisesti ja pitävät tanssin useita erilaisia merkityksiä tärkeinä. Tanssin opettaminen kuitenkin koetaan työlääksi ja materiaaleja opetuksen tueksi kaivataan. Nuorisotanssien opettamiseen kaivataan erityisesti tukea. Liikunnanopettajat joiden koulutuksen aikaisiin opintoihin tai henkilökohtaiseen elämään on liittynyt paljon tanssia, suhtautuvat muita positiivisemmin tanssiin, uskovat oppilaiden suhtautuvan siihen positiivisesti ja ovat halukkaampia opettamaan tanssia. Lisäksi naiset suhtautuvat miehiä positiivisemmin tanssiin ja sen opettamiseen. Tämän tutkimuksen mukaan liikunnanopettajat kuitenkin kokevat tanssin opettamisen työlääksi muuhun liikuntaan verrattuna. Tämä Pro gradu – tutkielma on ensimmäinen, jossa on tutkittu tyytyväisyyttä liikunnanopettajakoulutuksen aikaisiin tanssiopintoihin. Tutkimuksella löydettiin selkeä kehittämisen kohde. Tanssinopetuksen työmäärää pitäisi pystyä keventämään ja nuorisotanssien suosion ja sen puutteellisten opetustaitojen ristiriitaa parantamaan. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia tanssia tukevan materiaalin ja nuorisotanssien opetusta edistävän toiminnan synnyttämistä sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Avainsanat: liikunnanopettaja, yläkoulu, tanssikäsitys, tanssinopetus, liikunnanopettajakoulutus

Wallasvaara, M. 2015. Physical education teachers’ perceptions of dance and teaching dance in secondary school. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master´s thesis. Physical education. 89pp., 1 appendix. The aim of this study was to find out the physical education teachers` perceptions of dance and teaching dance in secondary school, and to find out if the teachers are satisfied with their dance teaching skills. In addition, the purpose of the study was to find out physical education teachers` attitudes towards dance and teaching dance in secondary school, and the use of working methods in dance. Furthermore, the purpose of the study was to study whether certain background factors such as e.g. gender and dance studies during P.E training time correlate with variables such as perceptions of dance and willingness to teach dance. The study involved 94 secondary school physical education teachers. The data was collected with an internet questionnaire, which included both structured and open ended questions, in May 2013. The results of the study were analyzed by utilizing descriptive information, the T-test, Kruskall-Wallis test, and Spearman’s` and Pearson’s` correlation analysis. According to the results, physical education teachers in secondary school take a positive attitude towards dance and teaching dance. However, teaching dance is seen as laborious and therefore more material to support teaching is needed. Support is especially needed to teach youth dance classes. Physical education teachers, who are interested in dance in their personal life, or who during their physical education teachers training time, studied a lot of dance, felt more positive towards dance. Moreover, the study found that those teachers are more willing to teach dance than the teachers that didn’t incorporate as much dance studies in their teachers training. In addition, female teachers feel more positive towards dance and teaching dance than male teachers.

Keywords: Physical education teacher, secondary school, dance perception, teaching dance, physical education teachers training