Rehevöityneen järven ekologisen tilan parantaminen : Hauhonselän ongelmakohtien selvitys

Abstract

Ihmistoiminnan aiheuttama pintavesien rehevöityminen on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista vesiensuojelullisista ongelmista. Rehevöityminen johtuu kasvulle tärkeimpien ravinteiden pitoisuuksien kasvusta, mikä mahdollistaa perustuotannon lisääntymisen. Rehevöitymisen vaikutukset näkyvät lopulta ravintoverkon kaikilla trofiatasoilla. Rehevöitymisen seurauksena järven ekosysteemin rakenne ja toiminta muuttuvat niin, että järven kyky tarjota ekosysteemipalveluja heikkenee. Pintavesien rehevöitymisen ja muiden vesiensuojelullisten ongelmien hallitsemiseksi Euroopan Unioni on luonut yhtenäisen vesipolitiikan jäsenvaltioiden kesken. Vuonna 2000 voimaan tulleen EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) tavoitteena on estää pintavesien tilan huononeminen ja saavuttaa niiden hyvä ekologinen tila. Direktiivin toimeenpanemiseksi on toteutettu järvien ekologisen tilan luokittelu, jonka tarkoituksena on arvioida, kuinka paljon ihmistoiminta on muuttanut niiden tilaa. Mikäli tarkasteltavan järven tila todetaan hyvää huonommaksi, edellytetään toimenpiteitä hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Tämän tutkimuksen kohteena olevan järven, Hauhonselän, ekologinen tila on tyydyttävä. Hauhonselällä havaittuja ongelmia ovat mm. sinileväkukinnat ja runsas särkikalakanta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli I) selvittää Hauhonselän ekologinen ja fysikaaliskemiallinen nykytila sekä sen kehitys viime vuosikymmeninä, II) tarkastella järveen kohdistuvan ulkoisen ravinnekuormituksen määrää sekä selvittää järveä eniten kuormittavat alueet ja III) asettaa tavoite järven kunnostukselle ja lähtökohdat tavoitteen saavuttamiselle. Hauhonselän fysikaalis-kemiallinen tila heikentyi äkillisesti 1990-luvun lopulla. Merkittävimmät Hauhonselkää kuormittavat alueet olivat Vuolujoen, Kirrisen ja Vuorenselän valuma-alueet. Ulkoiselle kuormitukselle määriteltiin tavoitetaso Lake Load Response (LLR) -työkalun avulla. Työkalun perusteella hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi Hauhonselkään tulevaa ravinnekuormitusta on vähennettävä vähintään 10 % kokonaisfosforin osalta ja 20 % kokonaistypen osalta. Kun tavoitetasoksi asetettiin järven tilamuutosta edeltänyt ravinnepitoisuustaso, kuormitusta on vähennettävä noin 40 % sekä kokonaistypen että kokonaisfosforin osalta.

Globally one of the major problems in controlling water pollution is eutrophication of surface waters by anthropogenic action. Eutrophication is caused by increased concentration of the main nutrients which enables a primary production to increase. Effects of the eutrophication can finally be seen in all trophic levels. As a consequence, the structure and function of the ecosystem change and its ability to offer ecosystem services declines. The European Union has created the policy to control the eutrophication and other water pollution problems. The water framework directive (WFD) came into effect in 2000 and its aim is to prevent pollution of surface waters and achieve at least good ecological state of them. To implement the directive, the classification of lakes has been established. Its aim is to evaluate, how much the state of lakes has been altered by anthropogenic action. If the state is worse than good, it requires action to achieve the good ecological state. The study lake of this investigation was Lake Hauhonselkä, the ecological state of which is only acceptable. The problems observed in Hauhonselkä are cyanobacterial blooms and abundant population of cyprinids, which reduce the recreational use of the lake. The aims of this study were I) to determine the ecological, physical and chemical characteristics of the lake at present state and the changes of those during the past few decades, II) to identify the amount of the external nutrient load and to examine the most important nutrient loading catchments of the lake and III) to set a target for lake restoration and premises to achieve it. The physical and the chemical state of Hauhonselkä worsened suddenly at the end of the 20th century. The most important catchment causing the nutrient load of Hauhonselkä was the catchment of River Vuolujoki and the catchments of Lake Vuorenselkä and Lake Kirrinen. The target level of external nutrient load was set by using Lake Load Response (LLR) -tool. On the grounds of the LLR -tool, the external phosphorus load must be reduced by at least 10 % and nitrogen load at least 20 % to achieve the good ecological state. When the target is to achieve the nutrient level of Hauhonselkä before the sudden worsening, the external load of both nutrients must be reduced by about 40 %.