Show simple item record

dc.contributor.authorLehtonen, Pirjo
dc.date.accessioned2015-06-10T13:53:51Z
dc.date.available2015-06-10T13:53:51Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1475732
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46274
dc.description.abstractTutkielmassani tarkastelen suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden kirjoitelmien nominilausekkeita. Selvitän, kuinka yliopisto-opiskelijat hallitsevat nominilausekkeiden referenssikategoriat ja artikkelit Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) eri taitotasoilla ruotsin ja englannin kielessä. Otan selvää, mitkä referenssikategoriat ja artikkelit ovat vaikeita tai vastaavasti helppoja käyttää oikein EVK-tasoilla ja onko taitotasojen välillä tunnistettavissa tietty oppimispolku. Lisäksi tutkin mahdollisia samankaltaisuuksia ja eroja referenssikategorioissa ja artikkeleissa ruotsin ja englannin kielten välillä. Tutkielmani aineisto koostuu yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamista 120 kirjoitelmasta, joista 60 on ruotsin- ja 60 englanninkielisiä. Jokainen kirjoitelma on arvioitu EVK-taitokuvaimien periaatteita hyödyntäen siten, että ruotsin kielen aineisto sisältää taitotasot A2−B2 ja englannin aineisto taitotasot B1−C1. Lähestyn tutkimusongelmaa nominilausekkeen semanttisesta näkökulmasta, ja metodina on performanssianalyysin funktio-muoto -analyysi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä ruotsin- että englanninkielen oppijat pitivät geneerisiä ja epämääräisiä referenssikategorioita helpompina käyttää kuin määräisiä referenssejä. Artikkeleista selvästi helpoin oli nolla-artikkeli, ja määräisen ja epämääräisen artikkelin käyttö tuotti enemmän ongelmia taitotasosta riippumatta. Nominilausekkeen kompleksisuusaste vaikutti vain vähän artikkelien hallintaan. Analyysin perusteella referenssien ja artikkelien hallinnan tendenssit pysyivät suhteellisen samoina siirryttäessä taitotasolta toiselle, minkä takia selkeää oppimispolkua näille osa-alueille on EVK-tasoilta vaikea erottaa. On kuitenkin selvää, että referenssien ja artikkelien käyttö kehittyi siirryttäessä tasolta toiselle. Ruotsin ja englannin kielen vertailuanalyysi puolestaan osoitti, että kyseisten kielten referenssien ja artikkelien käytön tendenssit ovat suurimmaksi osaksi samanlaisia, vaikka eroja löytyi pienemmistä yksityiskohdista. Yleisesti voin todeta, että yliopistoopiskelijat hallitsevat ruotsin ja englannin referenssikategoriat ja artikkelit suhteellisen hyvin taitotasosta riippumatta.
dc.format.extent1 verkkoaineisto (139 sivua)
dc.language.isoswe
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherreferenssikategoria
dc.subject.othereurooppalainen viitekehys
dc.titleReferens och artikelbruk på olika CEFR-nivåer hos finskspråkiga universitetsstudenter : en jämförelse mellan svenska och engelska
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201506102272
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.date.updated2015-06-10T13:53:52Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysokielen oppiminen
dc.subject.ysodefiniittisyys
dc.subject.ysoopiskelijat
dc.subject.ysokielitaito
dc.subject.ysoruotsin kieli


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record