Wikipedia-artikkeli tekstilajina : koheesion keinot tekstin rakentajina

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelin suomenkielisiä Wikipedia-artikkeleita tekstilajin näkökulmasta. Wikipedia on nykyisin erittäin merkittävä tiedonhaun väline. Se sisältää valtavan määrän yhteis-toiminnallisesti tuotettua tietoa ja poikkeaa kustannetuista tietosanakirjoista monin tavoin. Wik-pedialle on leimallista, että kaikki voivat vapaasti osallistua sen artikkelien kirjoittamiseen ja muokkaamiseen. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimi systeemis-funktionaalinen teoria. Pohjasin analyysini erityisesti M. A. K. Hallidayn ajatuksiin systeemis-funktionaalisesta tekstilajitutki-muksesta. Siinä kieltä tulkitaan sosio-kulttuurisessa kontekstissa. Teorian perusyksikkö on teks-ti: kieltä pyritään ymmärtämään tekstejä tarkastelemalla. Teksti nähdään teoriassa semanttisena kokonaisuutena, jolla on merkitys nimenomaan kokonaisena tekstinä. Tutkimukseni tarkoitus oli saada käsitys Wikipedia-artikkelista tekstilajina. Kiinnitin erityisesti huomiota siihen, kuinka tekstien kohesiivinen rakenne rakentaa niiden yhtenäisyyttä. Tarkaste-lin aineiston tekstien yhtenäisyyttä myös teema- ja informaatiorakenteen kautta. Pyrin lisäksi selvittämään, miten Wikipedia-artikkelit tyypillisesti rakentuvat ja millaiset tekstuaaliset piirteet ovat niille tunnusomaisia. Lisäksi analysoin funktioita, joita kyseisillä piirteillä on. Määrittelin myös Wikipedia-artikkelin rekisterin analysoimalla aineistosta tilannekontekstin kolmea muut-tujaa: alaa, osallistujarooleja ja ilmenemismuotoa. Aineistoni sisälsi 30 Wikipedia-artikkelia, jotka jakautuivat aiheiltaan kaikkiin Wikipedian pää-aiheluokkiin. Artikkelit vaihtelivat pituudeltaan huomattavasti. Aineiston pisin artikkeli oli 2928 sanaa pitkä, ja lyhin koostui ainoastaan 80 sanasta. Käsittelin artikkeleita siinä muodossa, jossa olin poiminut ne Wikipedia-sivustolta tammikuussa 2015. Wikipedia-artikkelit eivät kuitenkaan koskaan valmistu, vaan ne ovat aina muokkauksen ja päivityksen kohteina. Aineiston artikkelit osoittautuivat muotopiirteiltään ja koheesiokeinoiltaan varsin vaihteleviksi. Kaikkia aineiston artikkeleita kuitenkin yhdisti artikkelin käsittelemän aiheen määritteleminen. Tämä tietosanakirjalle ominainen funktio osoittautui keskeiseksi tekstilajia määrittäväksi piir-teeksi. Teksteille oli tyypillistä, etteivät tarkkaa lukemista vaativat koheesiokeinot nousseet suu-reen osaan, vaan teksteissä esiintyi paljon toistoa ja samaan merkityskenttään kuuluvia sanoja.