Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPaasikunnas, Heidi
dc.date.accessioned2015-06-02T14:16:01Z
dc.date.available2015-06-02T14:16:01Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1474914
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46176
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkastelin suomenkielisiä Wikipedia-artikkeleita tekstilajin näkökulmasta. Wikipedia on nykyisin erittäin merkittävä tiedonhaun väline. Se sisältää valtavan määrän yhteis-toiminnallisesti tuotettua tietoa ja poikkeaa kustannetuista tietosanakirjoista monin tavoin. Wik-pedialle on leimallista, että kaikki voivat vapaasti osallistua sen artikkelien kirjoittamiseen ja muokkaamiseen. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimi systeemis-funktionaalinen teoria. Pohjasin analyysini erityisesti M. A. K. Hallidayn ajatuksiin systeemis-funktionaalisesta tekstilajitutki-muksesta. Siinä kieltä tulkitaan sosio-kulttuurisessa kontekstissa. Teorian perusyksikkö on teks-ti: kieltä pyritään ymmärtämään tekstejä tarkastelemalla. Teksti nähdään teoriassa semanttisena kokonaisuutena, jolla on merkitys nimenomaan kokonaisena tekstinä. Tutkimukseni tarkoitus oli saada käsitys Wikipedia-artikkelista tekstilajina. Kiinnitin erityisesti huomiota siihen, kuinka tekstien kohesiivinen rakenne rakentaa niiden yhtenäisyyttä. Tarkaste-lin aineiston tekstien yhtenäisyyttä myös teema- ja informaatiorakenteen kautta. Pyrin lisäksi selvittämään, miten Wikipedia-artikkelit tyypillisesti rakentuvat ja millaiset tekstuaaliset piirteet ovat niille tunnusomaisia. Lisäksi analysoin funktioita, joita kyseisillä piirteillä on. Määrittelin myös Wikipedia-artikkelin rekisterin analysoimalla aineistosta tilannekontekstin kolmea muut-tujaa: alaa, osallistujarooleja ja ilmenemismuotoa. Aineistoni sisälsi 30 Wikipedia-artikkelia, jotka jakautuivat aiheiltaan kaikkiin Wikipedian pää-aiheluokkiin. Artikkelit vaihtelivat pituudeltaan huomattavasti. Aineiston pisin artikkeli oli 2928 sanaa pitkä, ja lyhin koostui ainoastaan 80 sanasta. Käsittelin artikkeleita siinä muodossa, jossa olin poiminut ne Wikipedia-sivustolta tammikuussa 2015. Wikipedia-artikkelit eivät kuitenkaan koskaan valmistu, vaan ne ovat aina muokkauksen ja päivityksen kohteina. Aineiston artikkelit osoittautuivat muotopiirteiltään ja koheesiokeinoiltaan varsin vaihteleviksi. Kaikkia aineiston artikkeleita kuitenkin yhdisti artikkelin käsittelemän aiheen määritteleminen. Tämä tietosanakirjalle ominainen funktio osoittautui keskeiseksi tekstilajia määrittäväksi piir-teeksi. Teksteille oli tyypillistä, etteivät tarkkaa lukemista vaativat koheesiokeinot nousseet suu-reen osaan, vaan teksteissä esiintyi paljon toistoa ja samaan merkityskenttään kuuluvia sanoja.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (102 s.)
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyrighten
dc.subject.otherWikipedia
dc.titleWikipedia-artikkeli tekstilajina : koheesion keinot tekstin rakentajina
dc.title.alternativeKoheesion keinot tekstin rakentajina
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201506022160
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.date.updated2015-06-02T14:16:01Z
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysotekstintutkimus
dc.subject.ysotekstilajit
dc.subject.ysotietosanakirjat
dc.subject.ysokoherenssi
dc.subject.ysosidoksisuus
dc.subject.ysowikit
dc.subject.ysokoheesio
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright