Kuvionuottimenetelmän hyödyntäminen musiikin yleisopetuksessa

Abstract

Tutkimuksessani tarkastelen kuvionuottimenetelmän hyödyntämistä musiikin yleisopetuksessa sekä opettajan että oppilaan näkökulmasta. Tutkimuksessani otan selvää, kuinka kuvionuottimenetelmä soveltuu sekä soittamiseen että soiton opettamiseen, ja kuinka menetelmä vaikuttaa kyseisessä tutkimusprosessissa mukana olleiden oppilaiden soittamisen oppimiseen ja motivaatioon. Tarkastelun kohteena on soiton eri osa-alueet kuten melodian soitto, säestyssoitto sekä luova toiminta kuten omien soolojen tekeminen ja säveltäminen.Tutkimukseen osallistuvassa ryhmässä on useampia oppilaita, joilla esiintyy keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita, joten yhtenä tutkimustavoitteena on selvittää, onko metodin hyödyntämisellä vaikutusta oppilaiden keskittymiseen. Kuvionuottimenetelmä on alun perin kehitetty niitä varten, joille perinteisen nuottikirjoituksen lukeminen on mahdotonta. Tutkimuksen avulla haluan kuitenkin tarkastella kuvionuottimenetelmän ulottuvuuksia musiikin yleisopetuksessa, ja sitä, voisiko menetelmän avulla musiikinopetusta kehittää yhä paremmin erilaiset oppijat huomioivammaksi. Tutkielmani teoriaosuudessa luon katsauksen kuvionuottimenetelmän historiaan, perusteisiin sekä aiempiin menetelmää koskeviin tutkimuksiin. Tutkimukseni suoritin toimintatutkimuksena eräässä keskisuomalaisessa koulussa 2. luokalla, jonka musiikinopettaja oli aktiivisesti mukana tutkimusprosessissani. Tutkimusprosessia varten jaoimme tutkimukseen osallistuvat oppilaat kahdeksi ryhmäksi. Tutkimusprosessini muodostuu kahdesta syklistä, jotka videoin aineiston analyysia varten. Ensimmäisessä syklissä pidin molemmille ryhmille neljä opetustuokiota, joissa kävimme laattasoitinten alkeita kuvionuoteilla. Tutkimuksen toisessa syklissä tapasin jokaisen oppilaan kertaalleen. Tapaamisissa oppilaat soittivat sähköpianoa kuvionuoteilla, ja haastattelin oppilaita myös muutamalla kysymyksellä opetuskokonaisuudesta. Opetuskokonaisuuden päätyttyä luokan oma musiikinopettaja katsoi opetusvideoni ja kommentoi niitä kirjallisesti. Noin puoli vuotta tutkimuksen jälkeen tapasimme opettajan kanssa jälleen, ja tein hänelle tutkimusta koskevan loppuhaastattelun. Tutkimustulokset osoittivat, että kuvionuottimenetelmän hyödyntämisellä oli useita positiivisia vaikutuksia oppilaiden soittamisen oppimiseen ja motivaatioon. Vaikka rytmin hahmottaminen osoittautui tutkimuksen aikana kuvionuoteilla haastavaksi, oppilaiden soittamisen oppiminen oli opetuskokonaisuuden aikana nopeampaa ja helpompaa kuin normaaleilla musiikintunneilla. Erityisen motivoivaksi tutkimustulosten perusteella osoittautui kuvionuoteilla säveltäminen, jota oli ainakin opettajan, ja havaintojen perusteella myös oppilaan näkökulmasta, helpompi lähestyä kuvionuottien avulla. Oppilaat, joilla esiintyi keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmia, olivat tutkimusprosessin aikana rauhallisempia, ja pääsivät soittamisen tuntuun paremmin kuin normaaleilla musiikintunneilla. Tuloksissa metodin vaikutuksen lisäksi huomioitavia tekijöitä ovat ryhmäkoko, tuokion pituus sekä muiden oppilaiden vaikutus.