Vuorotteluvapaan uusiminen : uusimisaikeiden selittäjät
2015:53 | 2016:97 | 2017:98 | 2018:98 | 2019:95 | 2020:55 | 2021:47 | 2022:47 | 2023:70 | 2024:104 | 2025:2
Vuorotteluvapaajärjestelmässä työntekijä voi työnantajan kanssa sopia jäävänsä 100–360 päiväksi vapaalle työstään ja sijaiseksi palkataan työtön työnhakija. Tässä tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat vuorotteluvapaalla jo olleen vuorottelijan aikomuksiin pitää tulevaisuudessa uusi vapaa. Koska vuorottelun toistuvaa pitämistä on selvitetty vähän, on mukana suurehko määrä selittäviä muuttujia. Vuorotteluvapaan käyttöä yleisesti ennustavien henkilökohtaisten ja työtä koskevien taustamuuttujien avulla selvitetään, keskittyvätkö vuorottelun uusimisaikeet samoille ryhmille kuin vuorotteluvapaan pito yleensä. Vuorotteluvapaata koskevien näkemysten ja aiempaa vapaata koskevien tietojen avulla pyritään saamaan selville, miten jo pidetyn vapaan piirteet ja käyttötavat sekä vuorotteluvapaata koskevat näkemykset vaikuttavat uusimisaikeisiin. Ajankäyttötapojen kohdalla katsottiin vaikutuksia uusimisaikeisiin myös ikäluokittain ja sukupuolittain.
Käytetty aineisto on alun perin kerätty Jyväskylän yliopistossa tehtyä työministeriön rahoittamaa vuorotteluvapaan seurantatutkimusta varten. Aineisto koostuu kolmesta kyselystä, jotka tehtiin vuosina 1997 ja 2004. Vuoden 1997 kysely kohdistui parhaillaan vapaalla olleille, kun taas 2004 tehtiin kyselyt vuosina 1998 ja 2003 vuorotteluvapaalla olleille. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointeja, keskiarvovertailuita sekä logistista regressioanalyysiä. Testit tehtiin erikseen vuosina 1997, 1998 ja 2003 vuorotteluvapaan pitäneille.
Vahvin uusimisaikeiden selittäjä oli ikä. Kaikkina vuosina uusimishalukkuus oli vähäisempää vanhemmissa ikäluokissa. Työnantajan vaihtuminen vapaan jälkeen laski vuorotteluhalukkuutta sekä 1998 että 2003. Muuten tulokset poikkesivat toisistaan eri vuosina. Kokemus siitä, että korvaustaso riitti elämiseen lisäsi 2003 vuorotelleilla uusimisaikeita. Lepoon sekä lastenhoitoon ja muuhun kodinhoitoon käytetty aika lisäsi uusimisaikeita vuonna 1997 vuorotelleiden keskuudessa, kun taas hoivatyöhön käytetty vuorotteluaika vähensi uusimisaikeita vuonna 1998 vuorotelleilla. Vuosittaisten erojen arveltiin johtuvan vuorottelusta kuluneesta ajasta. Myös koettu kiire ja haluttomuus palata entiseen työhön (2003) sekä heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja yksityisellä sektorilla työskenteleminen (1998) näyttävät jossain määrin vähentävän uusimisaikeita. Myös työttömäksi jäämisen havaittiin vanhimmalla ikäryhmällä (1998) vähentävän uusimishalukkuutta. Vaikka eri vuosien tuloksissa oli suuria eroja, näyttävät ikä, ajankäyttötarpeet, työhyvinvointi, korvaustason riittäväksi kokeminen, työnantajasektori sekä työelämässä tapahtuneet muutokset selittävän vahvimmin vuorottelun uusimishalukkuutta.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29787]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Internetin liikuntapalveluiden käyttö – sosiaalisuuden näkökulma
Natunen, Laura (2014)Natunen, Laura Internetin liikuntapalveluiden käyttö – sosiaalisuuden näkökulma Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2014, 24 s. Tietojärjestelmätiede, kandidaatin tutkielma Ohjaaja: Kari, Tuomas Tässä kandidaatintutkielmassa ... -
Kustannuslaskenta ja avoin hinnoittelu lisäarvoa tuottavana palveluna molemmin puolin monopolistisessa partnerisuhteessa
Koskenniemi, Simo (2017)Tässä tutkimuksessa toteutetaan, mitataan, tarkastellaan ja arvioidaan toimintolaskentaa ja kustannuksiin perustuvaa kokonaan nimikekohtaisesti avointa hinnoittelupolitiikkaa lisäarvoa tuovana palveluna pitkäaikaisissa ... -
Visuaalisen tarkkaavaisuuden jakaminen salibandyssa
Häkkänen, Matias (2024)Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, mikä yhteys salibandyn pallollisen puolustajan palloon kohdistuvien katseiden kestolla ja niiden määrällä on pelaajan pallonhallintatilannetta seuraavaan suoritukseen. Katseen ... -
Information sharing in the era of social media
Jin, Xueyu (University of Jyväskylä, 2016)Social media has become ubiquitous in just a few years. Their success depends on users’ willingness to continue investing their time and attention in this media and share their knowledge with each other in the absence of ... -
Globally distributed knowledge sharing in social software environments : barriers and interventions
Pirkkalainen, Henri (University of Jyväskylä, 2014)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.