dc.contributor.author | Hamunen, Kaisa | |
dc.date.accessioned | 2015-05-27T12:43:38Z | |
dc.date.available | 2015-05-27T12:43:38Z | |
dc.date.issued | 2014 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46089 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka substantiivin määräisyyttä esitellään Suomessa yläkoulun ja lukion ruotsin oppikirjojen kieliopissa. Tarkastelemalla yläkoulun 9. luokan ja lukion kurssien RUB 1 ja RUB 2 oppikirjoja tutkimuksessa pohdittiin, millaisia eroja substantiivin määräisyyden esitystavassa on kahdella oppiasteella ja millaiset lähtökohdat oppilailla on hallita kyseinen kieliopin aihealue oppikirjamateriaalin pohjalta. Tutkimuksen painopiste oli yläkoulun ja lukion taitekohdassa, ja tarkoituksena oli myös tarkastella, kuinka haastavana siirtymävaihe oppiasteelta toiselle näyttäytyy substantiivin määräisyyden opettelun kannalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä ja tutkimusmateriaali koostui kahden eri oppikirjasarjan kirjoista tutkimuksen kohteena oleville luokkatasoille. Teoreettinen näkökulma oppikirjojen tarkasteluun muodostui opetussuunnitelmien, prosessoitavuusteorian ja species-käsitteen määrittelyn pohjalta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yläkoulun ja lukion oppikirjojen tavassa kuvata substantiivin määräisyyttä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Kieliopillisesti sujuvien ja yleisten substantiivin määräisyyttä kuvailevien termien korvaamista arkisilla vastineilla oli havaittavissa molempien oppiasteiden kirjoissa, joskin lukion kirjoissa suuntaus kieliopin mukaisten termien käyttöön oli suurempaa. Prosessoitavuusteorian kannalta oppikirjojen kieliopin ymmärtäminen ja aiheeseen liittyvistä tehtävistä oikein suoriutuminen vaati yleisesti fraasi- ja lausetasojen hallitsemista. Jotta oppilaat voivat yleensäkin käsitellä substantiivin määräisyyttä aiheena, on selvää, että heiltä vaaditaan vähintään fraasitason hallitsemista.
Pohdittavaksi jää, voisiko aihealueen opetuksessa painottaa substantiivin muodon ja määräisyyden merkityseroja. Opettajan käsitys substantiivin määräisyydestä, valitut opetusmetodit ja -materiaalit ja havainnot oppilaiden taitotasosta vaikuttavat siihen, millaiset lähtökohdat oppilailla on omaksua substantiivin määräisyyteen liittyviä sääntöjä. | fi |
dc.format.extent | 45 | |
dc.language.iso | swe | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | species | |
dc.subject.other | bestämdhet | |
dc.subject.other | substantiv | |
dc.subject.other | läroböcker | |
dc.subject.other | svenska språket | |
dc.title | Species i svenskläroböcker på högstadie- och gymnasienivå | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201505272066 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Swedish | en |
dc.contributor.oppiaine | Ruotsin kieli | fi |
dc.date.updated | 2015-05-27T12:43:39Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | en |