Species i svenskläroböcker på högstadie- och gymnasienivå
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka substantiivin määräisyyttä esitellään Suomessa yläkoulun ja lukion ruotsin oppikirjojen kieliopissa. Tarkastelemalla yläkoulun 9. luokan ja lukion kurssien RUB 1 ja RUB 2 oppikirjoja tutkimuksessa pohdittiin, millaisia eroja substantiivin määräisyyden esitystavassa on kahdella oppiasteella ja millaiset lähtökohdat oppilailla on hallita kyseinen kieliopin aihealue oppikirjamateriaalin pohjalta. Tutkimuksen painopiste oli yläkoulun ja lukion taitekohdassa, ja tarkoituksena oli myös tarkastella, kuinka haastavana siirtymävaihe oppiasteelta toiselle näyttäytyy substantiivin määräisyyden opettelun kannalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä ja tutkimusmateriaali koostui kahden eri oppikirjasarjan kirjoista tutkimuksen kohteena oleville luokkatasoille. Teoreettinen näkökulma oppikirjojen tarkasteluun muodostui opetussuunnitelmien, prosessoitavuusteorian ja species-käsitteen määrittelyn pohjalta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yläkoulun ja lukion oppikirjojen tavassa kuvata substantiivin määräisyyttä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Kieliopillisesti sujuvien ja yleisten substantiivin määräisyyttä kuvailevien termien korvaamista arkisilla vastineilla oli havaittavissa molempien oppiasteiden kirjoissa, joskin lukion kirjoissa suuntaus kieliopin mukaisten termien käyttöön oli suurempaa. Prosessoitavuusteorian kannalta oppikirjojen kieliopin ymmärtäminen ja aiheeseen liittyvistä tehtävistä oikein suoriutuminen vaati yleisesti fraasi- ja lausetasojen hallitsemista. Jotta oppilaat voivat yleensäkin käsitellä substantiivin määräisyyttä aiheena, on selvää, että heiltä vaaditaan vähintään fraasitason hallitsemista.
Pohdittavaksi jää, voisiko aihealueen opetuksessa painottaa substantiivin muodon ja määräisyyden merkityseroja. Opettajan käsitys substantiivin määräisyydestä, valitut opetusmetodit ja -materiaalit ja havainnot oppilaiden taitotasosta vaikuttavat siihen, millaiset lähtökohdat oppilailla on omaksua substantiivin määräisyyteen liittyviä sääntöjä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [4987]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Konnektiver i svenska L2-texter skrivna av finska högstadie- och gymnasieelever
Mäenpää, Anu (2015)Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaisia koheesiokeinoja suomalaiset yläkoululaiset ja lukiolaiset käyttävät ruotsinkielisissä teksteissään. Konjunktiot ja konnektiivit sitovat lauseita,virkkeitä ja tekstiosia ... -
Tilläggsmaterial och dess användning i uttalsundervisning av svenska som andraspråk : fokus på gymnasienivå
Varpula, Maija (2022)Tässä maisterintutkielmassa kartoitin ääntämisen opetuksen lisämateriaalia sekä sen käyttöä lukion ruotsin opettajien keskuudessa. Tutkimuksessa selvitin, kokevatko opettajat tarvetta lisämateriaalille ääntämisen opetuksessa, ... -
Att lära sig svenska utan läroböcker : gymnasisters uppfattningar om ett tidningsprojekt på en svenskkurs
Ågren, Jutta; Äyräväinen, Helka (2017)Tutkielman tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia opetuskokeilusta, jonka toteutimme lukion ruotsin kurssilla. Opetuskokeilu oli suunnittelemamme projekti, jossa opiskelijat valmistivat sisältöä ... -
Utvecklingen av muntliga övningar i tre läroböcker i svenska : från 1980-talet till 2020-talet
Torikka, Sara (2023)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää miten suulliset tehtävät ovat kehit-tyneet ruotsin kielen oppikirjoissa 1980-luvulta 2020-luvulle. Tarkoituksena oli myös selvittää millainen painoarvo suullisella kielitaidolla ... -
Talspråkliga och finlandssvenska ord i läroböcker i svenska : förekomst och angivelse av stilnivå
Viertoma, Josefiina (2016)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia puhekielisten ja suomenruotsalaisten sanojen esiintymistä ruotsin kielen oppikirjoissa. Lisäksi tarkasteltiin, miten tutkittujen sanojen kuuluminen neutraalin standardikielen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.