Kahden oppijan kokemuksia suomi toisena kielenä -opetuksesta ja omasta oppijuudestaan

Abstract

Tutkin kandidaatintutkielmassani millaisena kaksi aikuista suomi toisena kielenä (S2) -oppijaa kokee tähän asti saamansa suomen kielen opetuksen ja oman toimijuutensa suomen kielen oppijana. Informantteina tutkielmassani on kaksi aikuista S2-oppijaa. Aihe on ajankohtainen, sillä lisääntynyt maahanmuutto on saanut aikaan sen, että S2-oppijoiden määrä kasvaa jatkuvasti. Tutkielmassani pyrin vastaamaan kysymyksiin millaisena aikuinen S2-oppija kokee tähänastisen oppijapolkunsa ja oppijaminänsä, millaisena aikuinen S2-oppija kokee saamansa suomen kielen opetuksen ja toimijuutensa oppijana sekä mitä S2-oppija muuttaisi suomen kielen opetuksessa ja omassa oppijuudessaan. Tutkielmani linkittyy moniin S2-oppijoita käsitelleisiin tutkimukseen (mm. Korhonen 2012 ja Salmela 2011). Analysoinnissa hyödynsin muun muassa edellä mainittujen tutkimusten tuloksia vertailussa saamiini tuloksiin. Toteutin tutkimukseni tapaustutkimuksena. Aineiston analysoinnissa käytin apuna laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Sen avulla pyrin rakentamaan vastauksista yhtenäisen kokonaisuuden. Haastatteluista nousivat esiin viisi teemaa, joita lähdin analysoimaan tarkemmin. S2-oppijoiden vastauksista välittyi, että heidän toimijuutensa oli muuttunut opintojen kuluessa, kun taitotaso parantui. Opintojen alussa molemmat informantit kertoivat opiskelleensa suomen kieltä vielä iltaisin vapaaehtoisesti kotona. He myös käyttivät oppimisen tukena muun muassa sanakirjoja ja internetin käännöspalveluja. Kielitaidon karttuessa myös kielenkäyttö lisääntyi vapaa-ajalla. Kumpikin informanteista koki, että suomen kielen käyttö lisääntyi positiivisen palautteen myötä. Positiivinen palaute rohkaisi käyttämään kieltä koulun ulkopuolella, vaikka he tiedostivatkin kielitaidossa vielä olevan puutteita. Koulun ulkopuolella haasteeksi nousi kuitenkin puhekieli. Informanttien oli haastavaa ymmärtää puhekieltä, koska oppiminen oli tapahtunut yleiskielellä. Heidän mielestään opetuksessa oli kuitenkin parempi hyödyntää yleiskieltä, koska se tarjosi vankemman pohjan kielitaidon rakentumiselle.