Constructing shared understanding and common epistemic grounds in BELF-mediated work meetings

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa keinoja, joiden avulla monikulttuurisen yrityksen työntekijät käsittelevät puhumisen ja ymmärryksen ongelmia viikkopalavereissa, joissa käytetään englantia yhteisenä työkielenä (BELF). Analyysi keskittyi korjaustoimintoihin (repair), joita osallistujat käyttivät päästäkseen yhteisymmärrykseen tai tasoittaakseen episteemisiä (tiedollisia) asemiaan. Korjauksia tarkasteltiin seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1) Miten korjausta käytetään yhteisymmärryksen rakentamisessa ja episteemisten asemien tasoittamisessa? 2) Miten osallistujat kokevat englannin käytön sekä puhumisen ja ymmärtämisen ongelmat kokousviestinnässä? Ensimmäinen kysymys jaettiin osiin kolmen valikoidun korjaustyypin perusteella ja siihen vastataan keskustelunanalyysin avulla. Toiseen kysymykseen vastataan neljän työntekijän haastattelujen pohjalta. Aineisto koostuu viidestä videokuvatusta kokouksesta ja neljästä video stimulated recall -haastattelusta. Analyysin pääpaino on keskustelunanalyysissä (KA). Haastatteluja käytettiin KA:n ohella tuomaan esiin osallistujien näkökulmia englannin käytöstä työkontekstissa ja syventämään analyyttisia havaintoja. Tulokset osoittavat että yhteisymmärryksen muodostaminen ja episteemisten asemien tasapainottaminen nousivat tärkeämmäksi kuin aiemmissa tutkimuksissa kokousiviestinnälle keskeisiksi havaitut seikat, kuten aikarajoitusten tai pöytäkirjan noudattaminen, tai hierarkioiden säilyttäminen. Puhumisen ja ymmärtämisen ongelmiin puututtiin heti, joskus useamman osallistujan toimesta. Korjaukset suunnattiin tarkasti ongelman aiheuttaneeseen sanaan tai lauseeseen ja korjaustoimintaa jatkettiin kunnes kunnes yhteisymmärrys tai episteemisten asemien tasoittaminen saavutettiin. Näinollen korjauksia ja korjausaloitteita käytettiin yhteistyömenetelmänä ja resurssina sekä ymmärryksen että puhumisen ongelmissa, riippumatta ongelman aiheuttajasta. Haastattelujen perusteella osallistujat ovat tietoisia monikielisen tilanteen mahdollisista haasteista, mutta samalla osa haastateltavista kuvaili korjauksiin osallistumista luonnolliseksi ja huomaamattomaksi osaksi päivittäistä viestintää. Avoimen ilmapiirin ja alan erikoissanaston merkitys onnistuneessa viestinnässä nousivat myös esiin haastatteluissa.