Koulukiusaamisen yhteys fyysisen aktiivisuuden määrään sekä vapaa-ajan liikuntamotiiveihin 8.- ja 9.luokkalaisilla

Abstract

Perälä, S. & Pispala, J. 2015. Koulukiusaamisen yhteys fyysisen aktiivisuuden määrään sekä vapaa-ajan liikuntamotiiveihin 8.- ja 9.luokkalaisilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma 145 s., 26 liitettä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 8.- 9. -luokkalaisten oppilaiden keskuudessa esiintyvää koulukiusaamista, fyysisen aktiivisuuden määrää sekä heidän liikuntamotiivejaan. Lisäksi pyrimme selvittämään koulukiusaamisen yhteyttä oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikuntamotiiveihin 8.- ja 9. -luokkalaisilla tytöillä ja pojilla. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Liikkuva koulu -hankkeeseen osallistuneiden koulujen 8.- ja 9. luokkalaiset. Aineisto kerättiin LIKES -tutkimuskeskuksen teettämällä laajalla kyselylo-makkeella syksyllä 2011 ja tutkimukseen osallistui yhteensä 1231 oppilasta kahdeksasta eri koulusta ympäri Suomea. Aineiston kuvailussa käytimme keskiarvoja, keskihajontoja sekä frekvenssejä. Riippumattomien otosten t-testiä käytimme selvittäessämme tyttöjen ja poikien ja 8. -9. –luokkalaisten eroja tutkituissa muuttujissa. Koulukiusaamisen yhteyttä oppilaiden fyysisen aktiivisuuden määrään tutkimme ristiintaulukoinnin avulla. Oppilaiden liikuntamo-tiiveja analysoimme Promax-rotatoidun pääakselifaktorianalyysin avulla muodostettujen summamuuttujien kautta. Kiusaamisen yhteyksiä liikuntamotivaatioon tutkimme Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla. Kaikista oppilaista yhteensä 20,3 % oli kokenut kiusaamista tutkimuslukukauden aikana. Sa-moin joka viides oppilaista tunnusti osallistuvansa muiden kiusaamiseen koulussa. Pojat osal-listuivat kiusaamiseen tyttöjä enemmän sekä kokivat myös tulleensa kiusatuiksi useammin kuin tytöt. Liikuntasuositusten mukaan vähintään tunnin päivittäin liikkui 12, 8 % tutkimukseen osallistuneista oppilaista. Pojat täyttivät suosituksen tyttöjä useammin. Lisäksi liikunnan määrä väheni 8. luokalta 9. luokalle siirryttäessä. Kouluajan ulkopuolella 4,8 % oppilaista ei harrasta lainkaan liikuntaa. Oppilaat, jotka kokivat koulukiusaamista, olivat useammin fyysisesti erittäin passiivisia, kuin oppilaat, jotka eivät kokeneet kiusaamista. Koulukiusaajat puolestaan harrastivat kokonaisuudessaan vähemmän liikuntaa kuin oppilaat, jotka eivät osallistuneet kiusaamiseen koulussa. Koulukiusaamisen ja liikuntamotiivien väliset korrelaatiot olivat alhaisella tasolla. Samoin kävi koulukiusaamisen ja liikkumattomuuden syiden välisiä korrelaatioita tarkasteltaessa. Tulosten mukaan voidaan todeta, että vain harva suomalainen 8.-9. luokkalainen liikkuu ter-veytensä kannalta riittävästi. Koulukiusaamisen määrä oli tutkituissa kouluissa melko korkea. Vähäinen liikunta aktiivisuus ja kiusaaminen olivat yhteydessä toisiinsa. Vähän liikkuvia sekä kiusattiin, että he kiusasivat muita enemmän. Lisäksi voidaan todeta, että panostamalla kiu-saamisen ehkäisyyn suomalaisissa kouluissa, on mahdollista vaikuttaa positiivisesti myös oppilaiden fyysisen kokonaisaktiivisuuden määrään.

Avainsanat: Liikkuva koulu, koulukiusaaminen, fyysinen aktiivisuus, liikuntamotiivit, 8. ja 9. luokkalaiset

Perälä, S. & Pispala, J. 2015. The connections between bullying in school and physical activity together with physical activity -motives during leisure time on students, grades 8. and 9. Department of Physical Education. University of Jyväskylä, Master`s thesis, 145 pp., 26 ap-pendicies. The purpose of this study was to investigate bullying in school, physical activity and -motives on students grades 8.-9. Furthermore study tried to solve how bullying and being bullied at school effects to adolescent boys` and girls` physical activity and how they get motivated to be physically active or what are the reasons to be inactive. Target group consisted eight- and ninth-graders from the schools which took part in Liikkuva koulu -project during autumn 2011. The material was collected as a part of a survey organized by LIKES-research facility. Eight schools around Finland took part to the survey and in total 1231 students answered the questionnaire. To describe our data we used means, standard de-viations and frequencies. To compare the differences between grades and sex on our variables, we used Independent samples t-test. Crosstabs were used to compare connections between bullying and physical activity. Using Principal axis factoring, physical activity motives were summed into groups for easier analyzes. To find out the connections between physical activity motives and bullying, Pearson`s correlation coefficient was used.. During the research semester 20,3 % of the students had been bullied. Also every fifth student confessed to take part in bullying. Boys bullied more than girls, but were also bullied by others more than girls. In this study 12,8 % of the student moved at least 60 min every day, like its recommended. Boys fulfilled recommendations more often than girl. Furthermore, physical activity declined from 8-grade to 9-grade. Outside of school day 4,8 % of the students don`t do any physically active exercises. Students who were bullied, were more often physically passive than students who didn`t face bullying. Bullies in turn were in total less physically active than student who didn’t take part in bullying. Correlations between bullying and physical activity motives were weak. Correlations were similarly weak between bullying and reasons to be inactive. According to the results, very few Finn 8. or 9.grader is physically active enough in health point of view. The amount of bullying was quite high in the research-schools. Low level of physical activity was linked to bullying at school. Student who were physically inactive both bullied and were bullied by others, more than average. You can also find that investing in prevention of bullying can also effect positively on students physical activity.

Keywords: Liikkuva koulu, bullying, physical activity, physical activity -motives, 8. and 9. Grade