Tässä tutkielmassa käsittelen plurilingvaalisten henkilöiden kokemuksia siitä, miten heidän osaamansa kielet esiintyvät heidän arkiajattelussaan. Pyrin esimerkiksi selvittämään, missä tilanteissa ja miten plurilingvaaliset henkilöt kokevat vaihtavansa ajattelukieltään, miten henkilöt tiedostavat ajattelukielen vaihtumisen, sekä minkälaisia ilmiöitä plurilingvaaliseen arkiajatteluun liittyy. Tutkimuksen avulla voidaan saada lisää tietoa siitä, miten eri kielet voivat vaikuttaa toisiinsa arkiajattelussa. Lisäksi tutkimus valaisee kielen ja ajattelun sekä erilaisten mentaalisten prosessien suhdetta ja antaa viitteitä siitä, miten aihetta voitaisiin tutkia jatkossa.
Tutkimukseni teoria pohjaa kognitiivisen kielitieteen ja psykolingvistiikan teorioihin, mutta tieteenalojen kar-tesiolaisen näkemyksen sijaan lähestyn kielen ja mielen suhdetta dialogisesta näkökulmasta. Tässä tutkielmassa määrittelen ajattelun Dufvaa ja Pääkköstä (1998: 24) mukaillen eri tilanteissa tapahtuvaksi mentaaliseksi
toiminnaksi ja käsitän ajattelun sisältävän myös arkisia tiedonkäsittelyn muotoja. Keskityn tutkimuksessani pääosin ns. spontaaniin ajatteluun, eli mielikuviin, jotka syntyvät ikään kuin itsestään erilaisissa tilanteissa (mp.). Arkiajattelulla viittaan tässä tutkielmassa edellä mainittuihin mentaalisiin toimintoihin. Ajattelukielellä viittaan paitsi ajattelussa konkreettisesti käytettyyn kieleen, myös siihen kieleen, jolle henkilö on sillä hetkellä virittäytynyt (ks. Dufva & Isoherranen 1997: 169). Henkilön ajattelukieleksi luokittelen siis kielen, joka automaattisimmin nousee esiin yksilön käyttäessä kieltä joko erilaisissa mentaalisissa prosesseissa tai puheessa. Tässä tutkielmassa käytän plurilingvaalisuus-käsitettä viitatessani sekä kaksi- että monikielisyyteen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahta plurilingvaalista opiskelijaa. Haastattelut ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka nauhoitettiin. Litteroin aineiston sanasanaisesti ja häivytin aineistosta kaikki tun-nistettavuustiedot informanttien anonymiteetin suojelemiseksi. Aineiston analysoimiseen käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. Dufva & Isoherranen 1997). Esimerkiksi haastateltavien kokemukset kielen aktiivisuudesta, virittäytymisestä toiselle kielelle sekä kielen käytön yhteydestä ajattelukielen vaihtumiseen olivat osittain samankaltaisia (ks. mp.). Informanttien mukaan he käyttävät sujuvasti osaamiaan kieliä ajattelussaan, mutta eivät kiinnittäneet juurikaan huomiota ajattelukieleensä. Tutkimustulosten valossa vaikuttaa siltä, että ympäristöllä on huomattavan suuri vaikutus käytettyyn ajattelukieleen ja moniin muihin ilmiöihin. Kieliympäristö ja kielen käyttäminen vaikuttivat ajattelukielen vaihtumiseen sekä kielen koettuun osaamiseen. Ajattelukieli usein vaihtui vastaamaan ympäristön kieltä, mutta myös eri toiminnot, kuten lukeminen tai esimerkiksi pidempiaikainen yksinolo, saattoivat vaihtaa ajattelukielen toiseksi ympäristön kielestä huolimatta. Aineistosta kävi ilmi, että kahden kielen samanaikainen aktivaatio saattoi vaikuttaa ajattelun modaliteettiin. Samoin myös kielten sekoittumista ilmeni joko sanaston tai ääntämisen tasolla kielten ollessa yhtä aikaa pinnalla. Myös virittäytymisprosessin aikana ilmeni kielten vaikutuksia toisiinsa.
...
