Show simple item record

dc.contributor.advisorKuronen, Mikko
dc.contributor.authorBjörkman, Eva-Marié
dc.date.accessioned2015-05-18T13:37:51Z
dc.date.available2015-05-18T13:37:51Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45932
dc.description.abstractTutkimukseni tavoitteena oli tutkia, kuinka erisnimet, kollektiiviset substantiivit ja kvantitatiiviset sanat taipuvat kongruenssissa ja onko olemassa yhdenmukaisuutta tai sääntöä taivutuksessa ryhmien sisällä ja/tai välillä. Tutkin myös ruotsinruotsin ja suomenruotsin eroa taivutuksessa. Valitsin jokaista sanaryhmää kohden neljä sanaa muutamin poikkeuksin, joita etsin Korpen/Språkbanken tietokannoista. Valitsin ruotsalaisen sekä suomenruotsalaisen lehtien tietokannat ja etsin niistä predikatiivilauseita, joissa esiintyy kongruenssitaivuttamista. Jokaista sanaa kohden etsin kymmenen lausetta, mikäli tietokannasta löytyi niin paljon. Kokosin taulukkoihin, kuinka monta en-, ett- ja monikollista, eli utrum- neutrum- ja plural-sanaa aineistossa esiintyi. Tutkin löytyikö sanojen kongruenssitaivuttamisessa yleisyyksiä, eroavaisuuksia tai kaavoja ryhmien sisällä ja verrattuna muihin ryhmiin. Tutkin myös suomenruotsin ja ruotsinruotsin yhtäläisyyksiä ja eroja. Tuloksia analysoin kvalitatiivisesti, mutta annan myös numeerista tietoa taivutusmuodoista. Tulokset osoittivat, että kongruenssitaivuttaminen on vaihtelevaa ryhmien välillä. Jokaisella pääryhmällä (erisnimet, kollektiiviset substantiivit ja kvantitatiiviset sanat) oli eri taivutusmuoto, jota ilmeni eniten: erisnimet taipuivat eniten neutrum-muodossa, kollektiiviset substantiivit utrum-muodossa ja määrälliset sanat monikkomuodossa. Erisnimiä taivutettiin vähiten utrum-muodossa, tosin muutama muoto esiintyi jalkapallojoukkueiden yhteydessä. Kollektiiviset substantiivit eivät taipuneet ollenkaan neutrum-muodossa. Kvantitatiiviset sanat taipuivat vaihdellen. Niiltä osin, kun suomenruotsin sanoja sain tarpeeksi koottua kasaan, sain tulokseksi, että ne eroavat ruotsinruotsista tietyissä tapauksissa erisnimien ja kollektiivisten substantiivien osalta. Oli odotettavissa, että ryhmät taipuvat em. tavoin. Tosin kvantitatiivisten sanojen kieliopillinen muoto noudattaa useimmiten utrum-muotoa, vaikka taivutus tapahtuu eniten monikkomuodossa. Osa sanoista taipui täysin samalla tavalla sekä suomenruotsalaisessa että ruotsalaisessa lehdessä, joten silloin voin aineiston puitteissa tuloksena todeta, että kongruenssitaivuttaminen oli säännönmukaistafi
dc.format.extent33
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherkongruenssitaivuttaminen
dc.subject.othererisnimet
dc.subject.otherkollektiiviset substantiivit
dc.subject.otherkvantitatiiviset sanat
dc.title"AIK var starkt eller starka?" : böjning av predikativ med egennamn, kollektiva substantiv och kvantitativa ord som subjekt
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201505181886
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.date.updated2015-05-18T13:37:52Z
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record