Tutkimuksessa on selvitetty verkkokielen vaikutusta jyväskyläläisnuorten puheessa. Tutkimus nojaa kansanling-vistiikkaa mukaillen nuorten omiin kielellisiin käsityksiin ja asenteisiin kyseisestä aiheesta. Aineisto on kerätty kahden ryhmähaastattelun avulla Jyväskylän normaalikoulussa talvella 2015, jolloin haastateltavat olivat kahdek-sasluokkalaisia. Tarkoituksena on ollut selvittää, mitä verkkokielen ilmauksia on siirtynyt jyväskyläläisnuorten puheeseen. Sen lisäksi nuorilta tiedusteltiin tietoa sanojen alkuperästä, merkityksistä ja käyttötilanteista sekä siitä ovatko merkitykset muuttuneet alkuperäisistä merkitystään ilmausten yleistyttyä myös puheeseen.
Aihe on mielekäs tutkittavaksi, sillä verkossa viestiminen on olennainen osa nuorten arkea. Verkossa viestimi-seen liittyy omat konventionsa, esimerkiksi kirjoituksen puhekielisyys, jota on tutkittu jo aiemmin. Päinvastai-sesti taas aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, kuinka verkkokieli ilmenee puheessa
.
Kansanlingvistiikan lisäksi tutkimuksen pohjana toimivat yleiset teoriat nuorten kielestä, slangista sekä verkko-kielestä. Verkkokielen voi mieltää usealla tavalla, onhan kyseessä melko väljä käsite. Usein käsitteellä viitataan verkkokeskusteluissa käytettävään kieleen, toisinaan taas internetin tai tietotekniikan luoman verkkosanastoon. Tässä tutkimuksessa verkkokielellä tarkoitetaan kaikkea kielellistä ainesta, minkä nuoret kokevat olevan peräisin verkkokielestä. Käytännössä kyse on verkossa levinneistä ilmauksista, käytettiinpä niitä sitten vaikka Instagra-min kuvateksteissä tai Twitterin twiiteissä.
Kahden puolistrukturoidun ryhmähaastattelun pohjalta litteroidut haastattelut on analysoitu laadullisen sisäl-lönanalyysin menetelmin. Tutkimuskysymysten pohjalta tulos on seuraavanlainen: 1) Verkkokielen vaikutus ilmenee nuorten puheessa: esimerkikiksi sanat yolo ja swag ovat hyvin pinnalla nuorten puheessa. 2) Monien ilmausten alkuperäinen esiintymisympäristö on vaikea hahmottaa: internetin valtavuus ja ilmausten nopea leviä-minen sosiaalisessa mediassa hankaloittavat. 3) Ilmaukset ovat usein tilannesidonnaisia, pääasiassa ne heijastele-vat nuorten elämänpiiriä, esimerkiksi muotia. 4) Ilmaukset ovat monilta osin muuttuneet ironisiksi, kun ne ovat siirtyneet osaksi puhetta.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että verkkokieli vaikuttaa kyllä nuorten puheeseen uudenlaisen sanas-ton muodossa. Nähtäväksi tosin jää, jäävätkö kyseiset ilmaukset elämään vai ovatko ne nykyslangille tyypillisenä piirteenä lyhytikäisiä. Tutkimus luo mielenkiintoisen ja ajankohtaisen katsauksen nuorten kielelliseen maail-maan.
...
