"Täällä kaikuu suomen kieli puhtaimmin, niin kerrotaan, tänne Setäläkin mieli, tuli oppimaan" : keuruulaisten käsityksiä murteensa yleiskielisyydestä
Tutkimukseni aiheena ovat keuruulaisten käsitykset murteensa yleiskielisyydestä. Keuruu on noin 11 000 asukkaan kaupunki Keski-Suomen maakunnassa, jossa tunnetusti puhutaan neutraalia yleissuomea. Keuruulaisten keskuudessa on kauan kiertänyt käsitys siitä, että juuri Keuruulla puhutaan ”puhtainta” eli yleiskielen mukaisinta suomea. Tutkimukseni avulla haluan selvittää, mistä käsitys on lähtöisin, ja onko tilanne muuttunut vuosien saatossa. Keuruun murteesta on tehty vain hieman tutkimusta, mutta sen yleiskielinen ote mainitaan useissa kielitieteellisissä julkaisuissa. Tarkempaa selvitystä murteen yleiskielisyyden taustoista ja käsityksen paikkansapitävyydestä ei ole kuitenkaan tehty, joten pyrin tällä tutkimuksella ainakin osittain täyttämään tätä tutkimusaukkoa.
Tutkimukseni on murreasenteita selvittävä asennetutkimus ja tapaustutkimus, joka tutkii yksittäistä tapausta viiden informantin käsitysten kautta. Keräsin tutkimusaineistoni syvähaastattelemalla viittä keuruulaista kotiseutuasiantuntijaa, joilla oli tietoa ja näkemyksiä koskien tutkimukseni aiheena olevaa käsitystä. Haastattelujen avulla pyrin kartoittamaan käsityksen alkuperää, sen tunnettuutta ja levinneisyyttä sekä murteessa tapahtuneita muutoksia.
Tutkimuksestani selviää, että käsitys Keuruun puhtaasta murteesta elää edelleen vahvana sekä 2000-luvun kielitieteellisissä julkaisuissa että syntyperäisten keuruulaisten suullisessa kansanperinteessä. Käsityksen taustalta löytyy myös selkeitä kielitieteellisiä perusteluja Keuruun maantieteellisen sijainnin ja murrealueiden kohtaamispaikkana toimimisen vaikutuksesta alueen murteeseen. Käsitys on hyvin tunnettu Keuruulla, ja siitä on muodostunut paikkakuntalaisille lähestulkoon itsestäänselvyys. Käsitys tunnetaan hyvin myös muualla Keski-Suomessa, mutta muissa osissa Suomea käsitys ei ole läheskään niin yleisessä tiedossa kuin Keuruun seudulla. Kielitieteeseen perehtyneet ihmiset ovat kuitenkin oletettavasti havainneet kyseisen käsityksen olemassaolon kielitieteellisten julkaisujen kautta.
Kielellä on tapana muuttua ja niin on käynyt myös Keuruun murteelle. Kielen muutokset tapahtuvat kuitenkin hitaasti eivätkä ole suoraan verrattavissa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Analyysistani käy ilmi, että Keuruun murre on muuttunut jonkin verran, mutta muutokset eivät ole olleet kovin suuria, vaan murre on säilyttänyt ominaislaatuisen yleiskielisyytensä.
Tutkimukseni on osa kansanlingvistiikan sekä kieliasenteiden tutkimusta. Uskon tutkielmani kiinnostavan murretutkimuksen alalla, sekä toimivan mielenkiintoisena pohjana esimerkiksi murreasenteiden laajemmalle tutkimukselle.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5334]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Ryhmäkeskustelua valtakielestä : maahanmuuttajien käsityksiä suomesta muuton jälkeen
Kyllönen, Tanja (2015)Tämä tutkielma käsittelee maahanmuuttajien kielikäsityksiä silloin, kun he ovat vasta saapuneet Suomeen ja alkaneet kuulla suomen kieltä ympärillään. Selvitän, millaisia vaikutelmia ja mielikuvia suomi heissä herättää ja ... -
Nakkilalaisten käsityksiä kotiseutunsa murteesta
Kujamäki, Marjaana (2019)Tämän tutkielman aiheena on nakkilalaisten käsitykset kotiseutunsa murteesta. Tällainen kansanlingvistinen tutkimusote laajentaa perinteistä lingvististä murteentutkimusta siten, että murretta havainnoidaan tavallisten ... -
Nyt kuolon kellot kaikuu Kansalle muistoksi (4/4 C)
Tuntematon tekijä (s. d.) -
Kivennavan kellot kaikuu korpelan mäelle asti (2/8 ja 2/4 F)
Tuntematon tekijä (s. d.) -
Raikuu kaikuu oman kullan ääni (3/8 a)
Tuntematon tekijä (s. d.)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.