| dc.contributor.advisor | Jarva, Vesa | |
| dc.contributor.author | Luoma, Meri | |
| dc.date.accessioned | 2015-05-12T15:42:59Z | |
| dc.date.available | 2015-05-12T15:42:59Z | |
| dc.date.issued | 2015 | |
| dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45876 | |
| dc.description.abstract | Tutkimuksen aihe on suomi toisena kielenä -oppijoiden (s2) suomenkielinen kiroilu. Siinä on selvitetty, mistä ja missä vaiheessa suomenoppijat omaksuvat kirosanoja, millaisia asenteita heillä on kiroilua kohtaan ja kuinka voimakkaaksi he tuntevat suomenkielisen kiroilun äidinkieleensä verrattuna. Tutkimustarve on ollut suuri, sillä tutkimusta kaksikielisten kiroilusta ei juuri ole.
Tutkimuksen informantteina on viisi alle 30-vuotiasta s2-oppijaa kolmesta eri maasta. Osallistujista kolme on miehiä ja kaksi naisia. Yksi heistä on kaksikielinen. Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka on pidetty joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2015. Aineiston analysoinnis-sa on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa selviää, että suomen kirosanoja opitaan sekä ensimmäisinä sanoina että vasta myö-hemmin. Tyypillisesti niitä omaksutaan natiiveilta kielenpuhujilta. Sanojen varhainen omaksuminen, myönteinen asenne kiroiluun, informaalit oppimistilanteet ja kiroilun (raportoitu) määrä näyttäisivät olevan yhteydessä toisiinsa. Myönteisesti suhtautuvat pitävät suomeksi kiroilua osana identiteetin muodostusta, kielteisesti asennoituville kirosanat ovat huonoa suomea. Äidinkielinen kiroilu ja kirosa-nat tuntuvat suomea voimakkaammilta, vaikka suomea pidetäänkin fonologisesti kiroiluun soveltuva-na. Poikkeuksen muodostaa kaksikielinen osallistuja, jolle suomen kirosanat ovat ensimmäistä kieltä voimakkaampia. Yleisesti vittu ja perkele koetaan tutuiksi ja yleisiksi, lievemmät kirosanat ovat vieraampia. Tulokset ovat linjassa muun muassa Jean-Marc Dewaelen (2004), Hanna Lappalaisen (2008) ja Minna Hjortin (2009, 2014) tutkimusten kanssa.
Tutkielmaa voi pitää osana sosiolingvistisen tutkimuksen jatkumoa. Samalla se kytkee yhteen s2- ja kirosanatutkimuksen, joista jälkimmäinen on ollut valitettavan aliarvostettu aihe tiedeyhteisön sisällä. Maallikoita kiroilu kiinnostaa yksi- tai monikielisyyteen katsomatta. Tuloksia voi soveltaa opetus- ja sanakirjatyössä sekä jatkotutkimuksia tehtäessä. Suomenkielisille julkaisuille aiheen ympäriltä on tilaa. | fi |
| dc.format.extent | 22 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
| dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
| dc.subject.other | leksikologia | |
| dc.subject.other | kirosanat | |
| dc.subject.other | asenteet | |
| dc.subject.other | sosiolingvistiikka | |
| dc.subject.other | suomi toisena kielenä | |
| dc.title | "Onko tämä nyt sellainen hyvä perkele?" : suomi toisena kielenä -oppijoiden käsityksiä suomen kielen kirosanoista ja niiden käytöstä | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201505121831 | |
| dc.type.dcmitype | Text | en |
| dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
| dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
| dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
| dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
| dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
| dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
| dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
| dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
| dc.contributor.oppiaine | Finnish | en |
| dc.contributor.oppiaine | Suomen kieli | fi |
| dc.date.updated | 2015-05-12T15:43:00Z | |
| dc.rights.accesslevel | openAccess | en |
