Show simple item record

dc.contributor.advisorJarva, Vesa
dc.contributor.authorLuoma, Meri
dc.date.accessioned2015-05-12T15:42:59Z
dc.date.available2015-05-12T15:42:59Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45876
dc.description.abstractTutkimuksen aihe on suomi toisena kielenä -oppijoiden (s2) suomenkielinen kiroilu. Siinä on selvitetty, mistä ja missä vaiheessa suomenoppijat omaksuvat kirosanoja, millaisia asenteita heillä on kiroilua kohtaan ja kuinka voimakkaaksi he tuntevat suomenkielisen kiroilun äidinkieleensä verrattuna. Tutkimustarve on ollut suuri, sillä tutkimusta kaksikielisten kiroilusta ei juuri ole. Tutkimuksen informantteina on viisi alle 30-vuotiasta s2-oppijaa kolmesta eri maasta. Osallistujista kolme on miehiä ja kaksi naisia. Yksi heistä on kaksikielinen. Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka on pidetty joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2015. Aineiston analysoinnis-sa on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksessa selviää, että suomen kirosanoja opitaan sekä ensimmäisinä sanoina että vasta myö-hemmin. Tyypillisesti niitä omaksutaan natiiveilta kielenpuhujilta. Sanojen varhainen omaksuminen, myönteinen asenne kiroiluun, informaalit oppimistilanteet ja kiroilun (raportoitu) määrä näyttäisivät olevan yhteydessä toisiinsa. Myönteisesti suhtautuvat pitävät suomeksi kiroilua osana identiteetin muodostusta, kielteisesti asennoituville kirosanat ovat huonoa suomea. Äidinkielinen kiroilu ja kirosa-nat tuntuvat suomea voimakkaammilta, vaikka suomea pidetäänkin fonologisesti kiroiluun soveltuva-na. Poikkeuksen muodostaa kaksikielinen osallistuja, jolle suomen kirosanat ovat ensimmäistä kieltä voimakkaampia. Yleisesti vittu ja perkele koetaan tutuiksi ja yleisiksi, lievemmät kirosanat ovat vieraampia. Tulokset ovat linjassa muun muassa Jean-Marc Dewaelen (2004), Hanna Lappalaisen (2008) ja Minna Hjortin (2009, 2014) tutkimusten kanssa. Tutkielmaa voi pitää osana sosiolingvistisen tutkimuksen jatkumoa. Samalla se kytkee yhteen s2- ja kirosanatutkimuksen, joista jälkimmäinen on ollut valitettavan aliarvostettu aihe tiedeyhteisön sisällä. Maallikoita kiroilu kiinnostaa yksi- tai monikielisyyteen katsomatta. Tuloksia voi soveltaa opetus- ja sanakirjatyössä sekä jatkotutkimuksia tehtäessä. Suomenkielisille julkaisuille aiheen ympäriltä on tilaa.fi
dc.format.extent22
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyrighten
dc.subject.otherleksikologia
dc.subject.otherkirosanat
dc.subject.otherasenteet
dc.subject.othersosiolingvistiikka
dc.subject.othersuomi toisena kielenä
dc.title"Onko tämä nyt sellainen hyvä perkele?" : suomi toisena kielenä -oppijoiden käsityksiä suomen kielen kirosanoista ja niiden käytöstä
dc.typebachelor thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201505121831
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.date.updated2015-05-12T15:43:00Z
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f
dc.rights.accesslevelopenAccessen
dc.type.publicationbachelorThesis
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright