Persoonallinen palloseura : Jyväskylän Seudun Palloseuran viisi vuosikymmentä

Abstract

Urheiluseura on suomalaisen liikuntatoiminnan ja -kulttuurin perusyksikkö. Seurojen historiaa tutkimalla on mahdollista saada arvokasta tietoa sekä toimijoista itsestään että itse ympäristöstä, jossa seuratyötä tehdään. Perusteellisesti tehty tutkimus tarjoaa usein ikkunan paikallisyhteisöihin ja niiden sosiaalisiin suhteisiin, eri urheilulajeihin, suomalaisen liikuntapolitiikan kehitykseen sekä tapaan, jolla se on sidoksissa muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Tässä tutkielmassa käsitellään Jyväskylän Seudun Palloseuran eli JPS:n vaiheita vuosien 1962–2012 aikana.

JPS:n perustaminen ja sen alkuvaiheen identiteetti kytkeytyi vahvasti Jyväskylän Kypärämäen kaupunginosaan, joka rakennettiin sotien jälkeen kaupungin laajentuessa. Lajeiksi valittiin jalkapallo ja jääpallo, ja seuran perustajilla oli eräänlainen sosiaalis-kasvatuksellinen motiivi tarjota levottomaksi väitetyn kaupunginosan lapsille ja nuorille mielekästä harrastustoimintaa. Kilpailullinen menestys oli JPS:n ohjelmassa toissijaista, mutta jääpallon nousu kansalliselle huipulle 1970-luvun lopulla johti tilanteeseen, jossa seuran tavoitteet ja käytössä olleet resurssit oli arvioitava uudestaan. Vanhastaan suurin osa pelaajista oli harrastanut jääpalloa talvisin ja jalkapalloa kesäisin, eikä kasvattajaseuran roolista kokonaan haluttu luopua. 2010-luvulle tultaessa JPS on suomalaisen jääpallon kärjessä, junioritoiminta on eriytetty emoseurasta omaksi yksikökseen ja jalkapallon edustusjoukkue pelaa 3. divisioonaa.

JPS:aan juurtui jo varhain “me vastaan muut”-henkinen toimintakulttuuri, jota ruokkivat vetäjien omat näkemykset sekä kaupungin harjoitusvuoroista ja pelikentistä käyty kamppailu. Vaikka useat seuran perustajista olivat sidoksissa poliittiseen työväenliikkeeseen, liittyi JPS Työväen Urheiluliiton eli TUL:n jäseneksi vasta kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen. JPS:n vaiheiden tarkastelu tarjoaa myös läpileikkauksen Jyväskylän liikuntapaikkojen historiaan: seuralaisten henkilökohtainen panos näkyi erityisesti Viitaniemen tekojääradan puolesta tehdyssä vaikuttamistyössä. Seuran ”persoonallisuudesta” kertoo lisäksi 1970- ja 80-luvuilla valtavan suosion saavuttanut kaukalopallopuulaaki, joka innosti lukuisat työpaikka- ja harrastejoukkueet mittelemään keskenään jopa yöaikaan. Vuosi vuodelta kasvaneen puulaakin järjestäminen ja tuomarointi hoidettiin täysin JPS:n omien toimijoiden voimin.

Seuran omien arkistojen niukkuuden vuoksi tutkimustyötä oli laajennettava aiottua enemmän esimerkiksi Jyväskylän kaupungin ja lajiliittojen arkistoaineistojen puoleen. Merkittävänä lähteenä toimivat myös JPS-aktiivien haastattelut, joissa eri aikoina vaikuttaneet ja eri joukkueissa pelanneet seuralaiset saivat kertoa omista kokemuksistaan, muistoistaan ja tulkinnoistaan.

A sport club is the basic unit of the Finnish sport movement and culture. By researching the history of these clubs, it is possible to gather valuable information on actors themselves and the environment they are acting in. A thorough research often provides insight into local communities, social relationships, different sports, the development of Finnish sport policy and the way it connects with other societal activities.

This thesis deals with the chapters and history of JPS (Jyväskylän Seudun Palloseura) during the years 1962-2012. The founding of JPS is strongly linked to Kypärämäki, a district of Jyväskylä which was built after the 2nd World War, during the enlargement phase of the city. Football and bandy were chosen to be played in the club, and the founders had certain educational and social motives for their work in (allegedly restless) Kypärämäki. Most of the athletes played football in the summer and bandy in the winter, and competitive success wasn’t the primary goal of JPS. However, bandy team’s rise to the top national level in the late 1970s led to a situation, where the goals and resources had to be reassessed without sacrificing all of the old principles.

An “us vs. others” -spirited culture was early rooted in JPS, mostly because of the leaders’ own views and the constant struggle for fields, pitches and practice sessions in Jyväskylä. Even though most of the founders were somehow committed to Social Democrats and the political labour movement, JPS wasn’t affiliated with the TUL (Labour Sports Federation of Finland) until ten years after its founding. Major part of the history of JPS is the history of Jyväskylä´s sport facilities: members of the club were particularly active concerning the project of Viitaniemi’s open-air ice rink. One must not also forget the evergrowing and enormously popular “Rink Bandy League” in the 1970s and 1980s, that was organized and refereed exclusively by JPS.

Club’s own archives were scarce, so they had to be complemented from various other sources, including interviews. In these interviews former players, members and chairmen of JPS were able to share their stories and experiences, and interpret how they saw their beloved club.