Tutkielma käsittelee kuopiolaisen jalkapallon ja jääkiekon seuratoimintaa, paikalliskilpailua ja menestykseen vaikuttaneita tekijöitä tavoitteellisten edustusseurojen näkökulmasta vuosina 1969–1991. Ajanjaksolla Kuopiossa seuratoiminta ammattimaistui asteittain, jalkapallossa vallitsi paikalliskilpailun tilanne ja jääkiekko nousi haastamaan jalkapallon aseman kaupungin perinteisenä johtavana palloilulajina. Tutkielman tehtävänä on tutkia Kuopion Palloseuran, Kuopion Pallotovereiden, Kuopion Elon ja Kalevan Pallon seuratoiminnan muutoksia ja ammattimaistumista työnjaon ja talouden osalta, minkä lisäksi tutkittiin seurojen asettamien menestystavoitteiden toteutumista ja edustus- ja juniorijoukkueiden rakentumista. Toiseksi tutkielma tarkastelee seurojen yhteistoimintaa ja paikalliskilpailun vaikutusta toiminnan kehittymiselle ja kilpailumenestykselle. Kolmanneksi tutkielma analysoi seurojen toimintaa ja vaikutuskeinoja osana paikallista liikuntapoliittista päätöksentekoa ja sekä paikal
lisen urheilun poliittisuuden ilmentymiä. Kysymysten pohjalta on muodostettu kokonaiskäsitys kuopiolaisen jalkapallon ja jääkiekon menestykseen ja lajikulttuuriin vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksessa seuratoiminnan kehittymistä jäsennettiin Hannu Itkosen luoman seuratypologian ja liikuntakulttuurin kausittelun avulla, lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tämän tyypittelyn teoreettista osuvuutta 1970- ja 1980-luvun seuratoiminnan kehityksessä. Tutkimuksen primaariaineistoina toimivat paikalliset sanomalehdet Kansan Sana, Savo ja Savon Sanomat, Kuopion Palloseuran seuralehti Kupsilainen sekä Kuopion liikunta- ja urheilulautakunnan toimintakertomukset, minkä lisäksi on käytetty soveltuvin osin Suomen Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton toimintakertomuksia yhdessä tekijän kandidaatintutkielmaan toteutetun henkilöhaastattelun kanssa. Aineisto on valikoitu sen tavoitettavuuden vuoksi, koska seurojen toiminnasta muita lähteitä ei ole julkisesti saatavilla. Tutkimuksen lähdeaineistossa keskeisellä sijalla ovat lisäksi seurahistoriikit ja lajien keskusliittojen kausijulkaisut, jotka tarjoavat haastatteluaineistoja sekä tilastotietoja. Tutkimus edustaa laadullista tutkimusta, jossa tutkimusmenetelmänä on sanomalehtiaineiston perusteella laadullinen sisällönanalyysi. Historiantutkimuksessa tutkimus kuuluu mikrohistorian tutkimusperinteeseen. Tutkimuksen perusteella jalkapalloseurojen seuraorganisaatiot kehittyivät ammattimaisemmiksi, mutta jääkiekossa KalPan kehitys eteni jalkapalloseuroja pidemmälle. Paikalliskilpailu heikensi jalkapalloseurojen yhteistoimintaa, minkä seurauksena resurssit hajaantuivat seurojen kesken johtaen osaltaan menestyksen ja talouden heikentymiseen sekä seurojen yhdistämisiin. Jääkiekossa paikalliskilpailu oli yhteistoiminnallisempaa, mikä yhdessä olosuhteiden kehityksen ja kansallisen suosion kasvun kanssa edesauttoi KalPan kehittymistä jalkapalloseurojen ohi kaupungin johtavaksi lajiksi. Seurat vaikuttivat paikallispolitiikassa yhtenäisesti tavoitteenaan paremmat olosuhteet, mutta menestys ei taannut olosuhteiden kehitystä aiheuttaen seuroissa tyytymättömyyttä paikalliseen liikuntapolitiikkaan; pitkällä aikavälillä olosuhteissa ja taloudellisissa tekijöissä tapahtui kehitystä kummassakin lajissa. Seurojen keskusjärjestötaustat eivät näkyneet merkittävästi niiden toiminnassa eikä valtuuston poliittisilla voimasuhteilla ollut vaikutusta toiminta-avustusten jaossa. Poliittisuuden sijaan keskeisenä tekijänä oli kilpaurheilun kehittäminen.
...
