Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLukkarinen, Henri
dc.date.accessioned2015-04-22T13:49:10Z
dc.date.available2015-04-22T13:49:10Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1472606
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45697
dc.description.abstractTutkimuksessa tarkastellaan ihmisten kokemassa hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia Euroopan talouskriisin aikana. Lisäksi tarkastellaan hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä ja erityisesti sosiaalisen pääoman vaikutusta. Tavoitteena on myös arvioida tässä käytettävän mittarin yhteiskuntapoliittista relevanssia. Tutkimuksen aineistona toimivat edustavat kyselyaineistot kymmenestä Euroopan maasta vuosilta 2006, 2010 ja 2012. Aineisto on kahden vuoden välein tehtävä kysely ja sen avulla pyritään selvittämään eurooppalaisten asenteita ja arvostuksia. Keskeinen vertailu tapahtuu vuoden 2006 ja 2012 välillä. Analyysit toteutetaan lineaarisen regression, kaksisuuntaisen varianssianalyysin ja kovarianssianalyysien kautta. Tuloksissa havaittiin, että kriisin vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti Euroopassa. Negatiiviset muutokset havaittiin Espanjassa, Irlannissa ja Kyproksella. Selvät positiiviset muutokset havaittiin Saksassa ja Portugalissa ei-työttömien osalta. Muissa tarkastelluissa maissa muutokset olivat lievästi positiivisia. Negatiivisten muutosten maissa vaikutukset olivat jakautuneet epätasaisesti ikäryhmien ja koulutusasteen suhteen. Näiden maiden yli 66-vuotiailla ei ollut havaittavissa negatiivisia muutoksia hyvinvoinnissa. Myöskään korkeakoulutetuilla ei havaittu negatiivisia hyvinvointimuutoksia. Sosiaalisella pääomalla havaittiin positiivinen yhteys hyvinvointiin, mutta selitysvoima ei ollut yhtä suuri kuin taloudellisilla ja terveydellisillä tekijöillä. Lisäksi työn merkittävä rooli hyvinvoinnissa sai tukea tuloksissa. Tuloksista päätellen kriisin hoidossa käytetyt politiikat ovat saattaneet voimistaa vaikutuksia. Tulokset myös herättivät kysymyksiä käytetyn indikaattorin tehosta keskeisenä yhteiskuntapolitiikan tavoitteena, sillä useimpien maiden suhteen havaittavia muutoksia ei ollut. Lopulta kriisin vaikutukset ihmisten kokemaan hyvinvointiin ovat olleet varsin maltillisia Euroopassa, mutta alueelliset erot ovat kasvaneet.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (98 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyrighten
dc.subject.otherTalouskriisi
dc.subject.otherhyvinvointi
dc.subject.othersosiaalinen pääoma
dc.subject.othertaloussosiologia
dc.titleEuroopan talouskriisi, koettu hyvinvointi ja sosiaalinen pääoma
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201504221649
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSosiologiafi
dc.contributor.oppiaineSociologyen
dc.contributor.oppiaineKansantaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.date.updated2015-04-22T13:49:11Z
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi203
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysotaloudelliset kriisit
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysososiaalinen pääoma
dc.subject.ysotaloussosiologia
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright