Voimaa luonnosta : koettu hyvinvointi kaupunkiluonnossa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Anni Kinnunen ja Susanna Ylinen (2015). Voimaa luonnosta. Koettu hyvinvointi kaupunkiluonnossa. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma 68 s., 4 liitettä.

Kiinnostus luontoympäristöjen ja luontoliikunnan hyödyntämiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on lisääntynyt viime aikoina. Liikunnan terveysvaikutuksia on tutkittu pitkään ja ne ovat kiistattomat. Luonto puolestaan tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia fyysiselle aktiivisuudelle ja sosiaalisille kontakteille. Tutkimusten perusteella luontoympäristöillä on positiivinen yhteys yleiseen koettuun terveyteen, fyysiseen terveydentilaan sekä sosiaaliseen hyvinvointiin. Luontokontaktien on todettu edistävän myös yksilön psyykkistä hyvinvointia muun muassa luontoympäristöissä syntyvien elpymisen kokemusten ja arkielämän vaatimuksista irtautumisen kautta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietämystä koetuista hyvinvointivaikutuksista kaupunkiluontoalueilla. Tarkastelun kohteina olivat erityisesti yksilön suhde luontoon sekä luontoympäristöissä koettu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuksessa selvitettiin myös, eroavatko kyselyyn vastanneiden suhde luontoon sekä luonnossa koettu hyvinvointi vastaajien sosiodemografisten tekijöiden ja fyysisen aktiivisuuden suhteen.

Aineiston keruussa käytetty kyselylomake pohjautui Metsähallituksen Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistosta -tutkimuksen kyselylomakkeeseen, jota muokattiin tutkimuskysymystemme kannalta tarkoituksenmukaiseen muotoon ja kaupunkiluontoon sopivaksi. Kaupunkiluonnolla kyselyssä tarkoitettiin esimerkiksi alueen puistoja, metsiä, ulkoilureittejä sekä vesistöalueita. Tutkimusaineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2014 internetissä Webropol-ohjelmalla. Kyselyyn osallistui 370 vastaajaa, joista naisia oli 241 (66 %) ja miehiä 121 (34 %). Taustamuuttujien yhteyksiä luontosuhteeseen sekä koettuihin hyvinvointivaikutuksiin analysoitiin ristiintaulukoinnilla, riippumattomien otosten T-testillä sekä yksisuuntaisella varianssianalyysillä.

Vastaajat kokivat kaupunkiluonnon merkitykselliseksi. Kaupunkiluontoalueilla koettiin kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisäksi fyysinen aktiivisuus ja luonnossa liikkumisen useus olivat yhteydessä hyvinvoinnin kokemiseen luonnossa. Tulosten perusteella vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat kokivat muihin ikäryhmiin kuuluvia enemmän hyvinvointia kaupunkiluonnossa. Vastaavasti vähän kouluttautuneet kokivat enemmän hyvinvointia kaupunkiluonnossa kuin korkeasti kouluttautuneet.

Tämän tutkimuksen päätulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia luontoympäristöjen ja luonnossa liikkumisen yhteyksistä koettuun hyvinvointiin.

Jatkotutkimuksissa kannattaisi hyödyntää pitkittäistutkimusasetelmia ja kvalitatiivista tutkimusotetta sekä arvioida myös luonnon kustannustehokkuutta ja -vaikuttavuutta terveyden edistämisessä. Lisäksi tutkittavia tulisi pyrkiä tavoittamaan erilaisista kohderyhmistä, kuten liikunnallisesti passiivisten ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien joukosta.

Avainsanat: kaupunkiluonto, koettu hyvinvointi, luontoliikunta, luontosuhde

ABSTRACT

Anni Kinnunen ja Susanna Ylinen (2015). Power from nature. Perceived well-being in urban green spaces. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Health Education, 68 pp., 4 appendices.

Interest in making use of natural environments and green exercise in health promotion has recently been on the increase. The health effects of physical activity have been researched for a long time and they are undeniable. Nature offers a variety of opportunities for physical activity and social contacts. According to previous studies natural environments have a positive connection to general perceived health, physical health and social well-being. Contacts to nature have also been shown to promote the individual’s psychological well-being through mental restoration and getting away from the demands of everyday life.

The aim of this study was to increase knowledge of perceived well-being in urban green spaces. The main focus of the survey was the individual’s connectedness to nature and the perceived psychological, social and physical well-being in natural environments. It was also investigated if connectedness to nature and the perceived well-being differ by the respondents’ socio-demographic factors and the amount of physical activity.

The questionnaire used in collecting data was based on the survey Health and Wellbeing from Finnish national parks carried out by Metsähallitus and it was modified for the purpose of the study and to better suit the context of urban green space. Urban green space was defined, for example, as parks, forests, trails and waterside environments in the area. The data was collected in May and June 2014 on the internet Webropol program. 370 respondents participated in the survey, 241 of whom were women (66 %) and 121 men (34 %). The role of the background variables in terms of the key concepts - connectedness to nature and the perceived well-being - was analyzed by using cross-tabulations, independent samples t-tests and analysis of variance (ANOVA).

The respondents regarded urban green spaces as meaningful for them. Feelings of holistic well-being were experienced in green environments. Physical activity and the frequency of green exercise were related to well-being in nature. It seems that less educated people experienced more well-being in urban green spaces than more educated people. Also older people experienced more well-being in urban green spaces than the younger respondents.

The main results of this study validate the results of previous studies suggesting that visits to natural environments are related to perceived well-being.

In further research longitudinal and qualitative research methods should be applied and also the aspect of cost-effectiveness and efficiency of utilizing natural environments in health promotion is worth examining. In addition, further research should focus on people with different backgrounds, such as individuals with a sedentary lifestyle and of lower socioeconomic status.

Keywords: green exercise, nature connectedness, perceived well-being, urban green space