"Puhuminen, no emmä tiiä oonko mä siinä hyvä, mutta kyllä mä siitä ihan tykkään" : språkstudenters uppfattningar om och upplevelser av sin muntliga språkfärdighet och muntlig kommunikation på svenska och tyska
Authors
Date
2015Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suullisten taitojen harjoittelua ei usein huomioida tarpeeksi koulussa. Painotus riippuu usein opettajasta. Siksi opiskelijoilla voikin olla hyvin erilaiset suulliset taidot kieliopintojen alkaessa yliopistossa. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on selvittää yliopiston ruotsin- ja saksanopiskelijoiden käsityksiä hyvästä suullisesta kielitaidosta ja omista suullisista taidoistaan sekä heidän kokemuksiaan ruotsin- ja saksankielisistä viestintätilanteista yliopistossa ja sen ulkopuolella. Lisäksi selvitetään, tuntevatko opiskelijat kielijännitystä ja minkä tyyppistä jännitys on.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä 10 ruotsin ja saksan pääaineopiskelijaa, joista puolet oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja puolet edistyneempiä opiskelijoita. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti. Tutkimuksessa vertailtiin erityisesti vasta aloittaneiden ja edistyneempien käsityksiä, mutta myös eroja kielten välillä tarkasteltiin jossain määrin.
Hyvän suullisen kielitaidon kriteerinä opiskelijat painottivat useimmiten ymmärretyksi tulemista. Vaikka suurin osa oli sitä mieltä, että puheen tarvitse olla täydellistä, osa opiskelijoista arasteli kuitenkin virheiden tekemistä. Käsitykset suullista taidoista olivat suurimmaksi osaksi melko positiivisia. Vaikka ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät olleet tyytyväisiä suullisiin taitoihinsa, he kokivat kuitenkin pystyvänsä ainakin jossain määrin hoitamaan asioita ruotsiksi ja saksaksi. Edistyneemmät puolestaan pystyivät mielestään kommunikoimaan suhteellisen hyvin. Suurin osa opiskelijoista koki taitojensa olevan melko samalla tasolla muiden ryhmäläisten kanssa.
Opiskelijat käyttivät kieltä pääosin yliopistossa ja puhuivat ruotsia tai saksaa melko harvoin yliopiston ulkopuolella. Kielen ymmärtäminen ei juuri aiheuttanut ongelmia, mutta jotkut puhetilanteet, esim. spontaanit tilanteet, koettiin haastaviksi. Kielijännitys ei tavallisesti koskenut kaikkia viestintätilanteita, vaan sitä esiintyi mm. spontaaneissa tilanteissa ja puhetilanteissa opettajan kanssa. Jännitys kuitenkin väheni opintojen aikana. Tärkeimmiksi tekijöiksi siinä koettiin oleskelu ulkomailla ja opetusharjoittelu.
...
Alternative title
Språkstudenters uppfattningar om och upplevelser av sin muntliga språkfärdighet och muntlig kommunikation på svenska och tyskaKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Finska gymnasisters upplevelser av och uppfattningar om sin muntliga språkfärdighet i svenska
Hollmén, Jenny (2007) -
Gymnasiestuderandes upplevelser av utveckling av muntlig språkfärdighet i svenska under eTandem-kurs
Heikkinen, Tanja (2022)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten lukio-opiskelijat kokevat suullisen kielitaitonsa kehittyneen eTandem-kurssin aikana, mitä kommunikaatiostrategioita he käyttävät kurssilla kohdatessaan haasteita ... -
Högstadieelevers åsikter om undervisningen i muntlig språkfärdighet i svenska
Muranen, Tiia-Liisa (2022)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä yhdeksäsluokkalaisilla oppilailla on ruotsin kielen suullisen kielitaidon opetuksesta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, keskitytäänkö opetuksessa ... -
Undervisning i muntlig språkfärdighet i svenska och engelska : gymnasisters erfarenheter och behov
Raja, Aleksiina (2020)Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia lukiolaisten käsityksiä suullisesta kielitaidosta, sen tärkeydestä ja oppimisesta sekä miten he itse määrittelevät kyseisen käsitteen. Pääpaino tutkimuksessa on opiskelijoiden ... -
"Englannissa meillä on ainakin tehty puheita opettajalle lähettämällä ääniviesti WhatsAppissa." : gymnasieelevers tankar om digitalisering i svenskundervisning
Oksanen, Marjo (2018)Digitalisaatio on ajankohtainen puheenaihe kouluissa ja se nousee esille myös uusissa opetussuunnitelmissa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lukioikäisten opiskelijoiden kokemuksia digitalisaatiosta ruotsinkielen ...