Show simple item record

dc.contributor.advisorKuronen, Mikko
dc.contributor.authorHolopainen, Niina
dc.date.accessioned2015-02-17T15:30:19Z
dc.date.available2015-02-17T15:30:19Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1466475
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45346
dc.description.abstractTämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia mielipiteitä ruotsin kieleen hiljattain pinnalle noussut sukupuolineutraali pronomini, hen, herättää ruotsin ja suomenruotsalaisessa mediassa ja eroavatko mielipiteet maiden välillä. Lisäksi haluttiin tarkastella, mitä mieltä lingvistit ovat pronominista. Argumentit ovat vuosilta 2007-2013 ja ne kerättiin kolmesta ruotsin ja yhdestä suomenruotsalaisesta päivälehdestä. Argumenttityypiksi valittiin kielelliset argumentit, joita seulottiin tutkimukseen yhteensä 33. Mielipiteitä tutkittiin kvalitatiivisin menetelmin argumentaatioanalyysiä hyödyntäen. Argumentaatioanalyysissä käytettiin mallina Björnssonin argumentaatiomallia, jossa argumentit jaetaan merkityksen mukaan. Lisäksi argumentit jaettiin sisällön perusteella kielellisiin alaryhmiin,joita ovat: funktio, frekvenssi, kielioppi, logiikka, perinne ja kielenulkoisuus. Tulokset vahvistivat hypoteesini oikeaksi, sillä lähes puolet argumenteista oli positiivisia. Neutraaleja argumentteja oli toiseksi eniten ja negatiivisia vähiten. Suomenruotsalaiset argumentit olivat joko positiivisia tai neutraaleja, mikä johtunee sukupuolineutraalin pronominin tuttuudesta. Argumentit erosivat maiden välillä pääasiassa vain, kun verrattiin kielenulkoisien (suomenruotsalaisten) argumenttien suhdetta muihin argumentteihin. Kielenulkoiset argumentit koskivat enemmän tasa-arvoa, kun taas muut argumentit keskittyivät enemmän kielioppiin ja kielen rakenteisiin. Useat lingvistit katsoivat sukupuolineutraalin ilmauksen tuottavan ongelmia varsinkin silloin, kun ihmisistä puhutaan yleisellä tasolla. Lisäksi sana suku on saanut uusia merkityksiä, kuten sukupuolirooli ja sosiaalinen sukupuoli. Suku nähdään siis enemmän ominaisuutena, mikä voi johtaa kielellisiin virheisiin.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (79 sivua)
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othersukupuolineutraali pronomini
dc.subject.otherhen
dc.subject.otherargumentaatioanalyysi
dc.subject.otherruotsin kieli
dc.titleDebatt om det könsneutrala pronomenet hen i svenska och finlandsvenska tidningar
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201502171334
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.date.updated2015-02-17T15:30:19Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysoruotsin kieli
dc.subject.ysopronominit
dc.subject.ysoargumentointi
dc.subject.ysosukupuolineutraalius


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record